Mitä hyötyä omasta pihasta lapsiperheessä?

Lapset voi helposti heittää ulos omalle pihalle touhuamaan keskenään ja vetäistä miehen kanssa pikaiset. ;) 

Todellakin on paljon iloa. Meillä 4- ja 6-vuotiaan voi laittaa helposti pihalle touhuamaan, ja itse vaikka siivota keittiön tms. ennen kuin menee perään.

Talvella laskevat liukureilla tai tekevät lumilinnaa, kesällä keinut + leikkimökki, liitupiirtely, pyörällä ajo yms.

No eilen tyrkkäsin 8v ja 5v keskenään pihalle, että sain siivota eteisen kaappeja rauhassa. Ei olisi keskustassa onnistunut. Talvikäyttö on kieltämättä pienempää, mutta kyllä sitäkin varsinkin viikonloppuisin on. Lapset 10, 8 ja 5.

Meille tämä on elämäntapa. Pihalla on lapsille keinut yms. härpäkkeet. Kesällä on oma kasvimaa, hedelmäpuut, marjapensaat ja mansikkamaa. Lapset saavat vapaasti käydä syömässä pihan antimia. Koskaan eivät valita, että ulkona olisi tylsää.

Talvella on oma pulkkamäki ja lumilinnoja saa rakennella rauhassa, kukaan ei tule niitä rikkomaan.

On pihassa työtäkin, ei tämä kaikille sovi.

No me asutaan rivarissa Helsingissä, pienehkö piha. Meillä on pikkutrampoliini ja hiekkalaatikko. Meillä päin asuu paljonnlapsiperheitä ja usein lapset leikkivät ihan näissä pihoissa. 

Elämää helpottavia on se kun voi laskea isommat ulos kun pukee pienempiä. Samoin jo 5-6 veet leikkii kyllä siellä yksinkin. Meillä on niin, että 5 v saa olla omalla pihalla yksin. 6 v saa jo seikkailla taloyhtiön alueella, 7 v sitten jonkoulumatkojakin. 

Kyllähän tuossa on paljon muutakin kuin pelkkä piha/ei-pihaa -aspekti. Keskustassa tuskin päästät lapset pihalle keskenään vaikka asuisit pihallisessa talossa? Omakotivaltaisella alueella on turvallisempaa (pääsääntöisesti, tämäkin riippuu tietysti alueesta) päästää lapset pihalle keskenään.

Meillä ainakin kesällä on ovet auki, kuljetaan sisälle ja ulos vähän väliä. Omassa pihassa voi ottaa aurinkoa (jos sellaista jaksaa tehdä, itseäni ei kiinnosta), istua varjossa lukemassa, syödä, grillata, tehdä puutarhatöitä (ketä tällainen kiinnostaa, itse olen melkein aina jonkun kasvin kimpussa) jne. Lapset saavat olla vapaasti pihalla leikkimässä. Kesällä usein käyvät vain pikaisesti kuistilla syömässä (katetaan ruoka ulos) ja jatkavat touhuihinsa. Talvella pihalle tehdään lumilinna ja lumiukkoja. Kolauslumesta saa pihalle pienen liukumäen, ei tarvitse aina lähteä pulkan ja liukurin kanssa kauemmas. Pihalla voi pelata pihapelejä, piirtää katuliiduilla asvalttiin, hypätä hyppynarua...

Vastaajilla taitaa olla muutakin kuin espoolainen rivarin karsinapiha, mutta täytyy sanoa, että on sellaisestakin iloa, vaikkei sinne pulkkamäkeä saakaan...

Yksi pointti vielä: jos on iso piha niin valtaosa naapuruston lapsista kokoontuu sitten sinne. Kannattaa sitäkin miettiä, jaksaako sitä kouluikäisten rallia aamusta iltaan, vuoden ympäri. On kiva, että lapsilla on kavereita mutta omaakin rauhaa kaipaa joskus.

Hassua, en ole koskaan edes ajatellut, miten joku EI pitäisi omaa pihaa etuna :) Minusta edut ovat ilmiselvät verrattuna kerrostaloasumiseen, mutta olenkin aina ollut ulkoilmaihminen.

Meillä on rivarin takapiha, ja sitten yleinen iso piha, ja takapiha on käytössä aika harvoin. Lähinnä sinne tehdään talvella lumilinna, etteivät muut sitä riko. Muun ajan lapset juoksevat kavereidensa kanssa pihalla aamusta iltaan. Me pärjäisimme ihan hyvin ilman tuota takapihaa, koska mitään yksityisyyttähän siinäkään ei ole, koska omat ja naapurin lapset ravaavat isona laumana pihan edestä yleisellä alueella koko ajan. Ja hyvä niin, tiedänpähän että ovat tallessa. :)

me muutettiin lapsen synnyttyä Hkin keskustasta rivariin. Ei meilläkään piha mikään suuri ole, mutta kun siinä on hiekkalaatikko ja ämpärivettä, niin kummasti jaksaa 3 v lotrata veden kanssa ja tonkia hiekkaa... Lisäksi pihassa on pieni liukumäki ja keinut. Varsinkin nyt on ihanaa kun kesä tulossa eikä tarvi pukea niin paljon ylle, voi lapsen tökätä lapsen pihalle naapurin kanssa leikkimään :). Puistoissa käydään max.1-2 krt viikossa.

Mekin oltiin peukalokeskellä kämmentä, mutta kyllä sitä tässä on oppinut.... Esim puutarhassa kasvien kanssa olen joutunut joka kesä laittamaan uudet kun en ilmeisesti niitä osaa hoitaa, mutta jospa tänä kesänä onnistuisin :)

Onhan pihassa hyviä puolia, mutta ainakin talossa tulee rutkasti lisähommaa hoidettavaksi kerrostaloon verrattuna. Tässä vähän pohdiskelen olisko meistä siihen ja toisaalta jos siinä olis näitä elämää helpottavia puolia, kuten piha vois ehkä ryhtyäkin :) Luontoa vähän lähemmäksi myös tässä kaipailen. Tämä oli 9:lle vastaukseksi.

Ap

Oma piha on ihan parasta omakotiasumisessa. Haittapuoli on se ei-niin-uusi omakotitalo, jota saakin sitten olla kokoajan laittelemassa ja rahaa menee.

Tuota mä vähän pelkään, kun me ei itse osattais mitään tehdä. 

Ap

[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 13:02"]

Vastaajilla taitaa olla muutakin kuin espoolainen rivarin karsinapiha, mutta täytyy sanoa, että on sellaisestakin iloa, vaikkei sinne pulkkamäkeä saakaan...

[/quote]

Nro 3:lla on itse asiassa espoolaisrivari, mutta onneksemme vähän vanhempaa mallia (uudiskohteissahan ei ole pihaa usein ollenkaan, vain parveke/terassi) ja vielä päätyasunto eli hyvin mahtuu!

En ole mikään kukkapenkkien kuopsuttelija, mutta kyllä piha vain on lapsiperheessä kätevä. Meillä ei ole iso tontti, mutta sellainen kuitenkin, että sinne mahtuu leikkimökki, hiekkalaatikko ja trampoliini. Lapset ovat sellaista omalla reviirillä viihtyvää sorttia, jotka uskaltaa hyvin jättää leikkimään keskenään. No, nyt ikää on jo 9 ja 7, mutta siis pienempinäkin pärjäsivät hyvin pihalla omissa touhuissaan eivätkä esimerkiksi ole koskaan karkailleet muualle. Ja onhan kesällä myös kiva grillata ja syödä ulkona. Talvella rakennellaan lumilinnoja ja liukurimäkiä. Voin vain kuvitella, millaisia sohvaperunoita lapseni olisivat, jos ulos meneminen vaatisi aina jonkun aikuisen mukaan. Tai lähdön kauemmas esim. leikkipuistoon.

Pihasta on iloa meidän lapsille lähinnä keväällä ja kesällä. Syksyllä ja talvella niitä ei ole kiinnostanut mennä omalle pihalle ollenkaan. Enkä oikein raaski pakottaa kun en itsekään halua tehdä siellä mitään syksyllä ja talvella.

Lunta on viimeisinä vuosina ollut niin sairaan paljon ja pitkään, että pihan käyttöaste on jäänyt aika huonoksi. Mutta kesällä se on kyllä ihana. Enkä mäkään ole mikään luontoihminen tai synnynnäinen puutarhuri, siihen pihan kuoputukseen alkoi vain vähitellen tykästyä. Enkä edelleenkään ota paineita rikkaruohoista.

Meillä on siis vanhan esikaupunkialueen rivaripiha, kokoa tässä on ehkä 100 neliötä. Kun on sopivasti rinne, niin kyllä tässä pienen pulkkamäenkin saa jos tekee lumityöt taiten. 

Jos ostatte vanhan asunnon, niin niissä on yleensä piha valmiina. Hommaa herkästi vähemmän, jos piha on hyvin perustettu. 

6 

Omassa pihassa lumilinna säilyy ehjänä yön yli.

Naurattaa noi "meillä on rivaripiha"-ihmiset :D:D:D

Meilläpä on monta hehtaaria ympärillä pihaa ja parasta tässä on se että oma piha, oma lupa, ei esim. tertte katsella vieraita kersoja tai aikusiakaan, kun pihalle pistää päänsä.