Naisten kateus työpaikoilla, miten ilmenee?

Tiesitko, että työyhteisössä pitää "ottaa paikkansa" ja/ tai liittoutua jonkun kanssa? Minäkään en tiennyt (tai sitten en vain osannut), ja niinpä olenkin joutunut työyhteisöissä ulkopuolelle suljetuksi. Nyt olenkin sitten pitkäaikaistyötön, joten murheet ovat nyt aivan toisenlaiset...

Kuule, katso peiliin, sieltä varmasti löytyy syy. Jos kukaan ei halua viettää aikaa kanssasi, niin missähän on syy? Ai siinäkö että olet kaunis? Get real, et vaan taida olla mukava ihminen.

Ap olet juuri samanlainen kuin minä. Kauniskin vielä:) Löysin työpaikan, jossa ei kadehdita. Ihmiset eivät ole turhautuneita, etenemismahdollisuuksia on, hierarkia on minimissä, johtajat on sosiaalisesti taitavia, tarvittaessa koviakin. Kiusaamiseen puuttuvat heti ja jos kemiat eivät kohtaa, pyrkivät  järjestämään tehtäviä uudella tavalla. Erakoita suvaitaan ja kannustetaan heitä sopivimpiin tehtäviin. Päällepäsmäreille laitetaan rajat ja niin tarkat työtehtävät, että eivät pysty jättämään niitä toisten hoidettaviksi.

Ehkä et vielä ole löytänyt paikkaasi tai ehkä et halua alkaa kilpailemaan tuollaisten työkavereiden kanssa? Nykyiset työkaverini haastavat minut hyvällä tavalla. Saan olla rauhassa kauniskin, mutta en heittäydy sentään seinäruusuksi enää, kun pelikin on reilumpaa ja olen muutenkin viisastunut.

Ärsytät ap varmaan muita tietämättäsi olemalla juuri sellainen rauhallinen etkä provosoidu, etkä ole päällepäsmärinä vaatimassa koko ajan jotain suureen ääneen ja tuomassa itseäsi esille.

Ehkä juuri kaltaisiisi hiljaisiin puurtajiin on työkavereiden helppo purkaa paha olonsa, koska he eivät taistele vastaan.

Ja ärsytät varmasti myös ulkonäölläsi ja olemuksellasi näitä katkeroituneita minäminä-tyyppejä. Tämä voisi olla yksi syy.

Kaikista vaikeinta sulla on jos olet kaunis, herkkä, puhelias, avoin, kiltti ja kouluttautuneempi kuin muut tiimissäsi. Ilkeät ja kateelliset naiset saavat sinut musertumaan ja omanarvontuntosi laskemaan. Lopultu et enää uskalla pitää oikeuksistasi kiinni vaan sinut laitetaan tekemään täysin kognitiiviselta tasolta tavanomaisia tehtäviä ja lopulta koko motivaatiosi laskee.

Terveisiä paskasta työpaikasta. Onneksi mulla on muutakin elämää, jonka takia olen oppinut repimään ilon irti muista elämään merkitystä tuovista asioista.

Olen törmännyt tähän ilmiöön ja vain naisten keskuudessa sillä työskentelen miesvoittoisella alalla. Tämä on joku naisten tapa suojella omaa osaamattomuutta töissä. Aina löytyy joku manipuloija, joka alkaa yllyttämään muitakin toista työkaveria vastaan. Otetaan silmätikku, vähän erilainen tyyppi ja aletaan haukkumaan ja valittamaan, mustamaalaamaan. Näin saadaan huomio pois omasta osaamattomuudesta, laiskuudesta tai molemmista. Ja aina näille negaämmille löytyy aivottomia komppaajia. Nyt jo tunnistan tämän ja olen puuttunut asioihin työyhteisössä.
-Esimies77

7 jatkaa... Pahinta on kuulemani mukaan juuri hoitoalalla, jossa näitä kiusaajia on myös esimiestehtävissä, paljon. Ja sen kiltin ja hiljaisen tuolloin on vaikea samaistua. Sitä joskus itsekin ajattelee, väärin, että miksi se kiusattu ei pidä puoliaan, mutta kaikilla meillä ei ole sitä kykyä.

Miten olette hiljentäneet kiusaajat?

Ulkonäöstä riippumatta tulee joka yhteiskunnan osa-alueella helpoiten jyrätyksi, jos on kiltti ja hieman vetäytyvä eikä osaa puolustaa itseään.

Varmasti tuo erakkoluonne näyttäytyy muille epäystävällisyytenä. Jos et juttele muille ja osallistu kahvipöytäkeskusteluihin tai muuhun yhteiseen ajanviettoon, siitä tulee helposti töykeä ja ylpeä vaikutelma. Ei ihmiset ole mitään ajatustenlukijoita ja tiedä että olet vain erakko vai pidätkö kaikkia muita vain idiootteina.

Ei tervehditä vastaan tullessa, katsotaan kuin halpaa makkaraa jne. Kyseinen eukko on kuin porsas ulkonäöltään ja käyttäytyy näin kaikkia vähänkin hehkeämmän näköisiä naisia kohtaan. Miehille on kuin sulaa hunajaa, koominen tapaus.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 11:17"]

Kuule, katso peiliin, sieltä varmasti löytyy syy. Jos kukaan ei halua viettää aikaa kanssasi, niin missähän on syy? Ai siinäkö että olet kaunis? Get real, et vaan taida olla mukava ihminen.

[/quote]

Aloittaja vaikuttaa mukavalta ja rakentavalta ihmiseltä, juuri sellaiselta, kenen kanssa olisi mukavaa olla työssä tekemisissä. Asiallinen. Valitettavan iso osa naisista ei sitä ole, kun ei niillä vain riitä luonteen jalous eikä aivokapasiteetti muuhun kuin aivottomaan juoruamiseen ja iän ikuiseen turhan valittamiseen. Sun ei tarvinnut kirjoittaa kuin tuon verran, niin heti huomasi mihin sakkiin sinä kuulut.

Mun mielestä tuo että ei halua ystävystyä kenenkään kanssa työpaikalla kertoo ikävästä suhtautumisesta työkavereihin. Eihän sitä kannata väkisin ystävystyä, mutta ei tuollainen etukäteen päättäminenkään hyvä ole. Itse olen aina ihmisten kanssa avoimin mielin, ei ole pakko olla kaveria mutta en ole tietoisesti ystävystymistä vastaankaan. Ja minulla ei ikinä ole ollut APn kuvailemia vaikeuksia töissä ...

Minulle on oltu töissä kateellisia siitä, ettei minulla ole lapsia eikä minun näin ollen tarvitse elää "ruuhkavuosia". Stressaantuneet ja turhautuneet äidit ottavat henkilökohtaisena loukkauksena sen, että käytän rahaa itseeni, matkustelen kaikki lomat ja välillä käyn viikonloppureissuillakin. En ota tuota itseeni, koska tiedän olevani syytön vanhempien katkeruuteen.

Tuttua, 15. Ja normaali keskustelunaihe kahvila on lapsista ja niistä väsymyksestä valittaminen. Mutta auta armias, jos menen kertomaan kivasta matkasta mieheni kanssa, niin johan alkaa se "ihmettely", että eikö se olisi jo aika hankkia lapsia vai onko teillä joku syy? Sitten ei muka ymmärretä, että joku ei vaan halua lapsia, ehkä ei koskaan. No, voin ohittaa tuon, mutta jotkut herkemmät joutuvat todelliseen prässiin ja tuntevat olevansa kiusattuja.