5v tytön käytös, kasvatusapua!
5v ollut aina villi ja vähän levoton tapaus, mutta nyt mennyt 5v täytettyään ihan mahdottomaksi. Tekee ilkeyttä, riehuu, ärsyttää, rikkoo ja sotkee. Nauraa räkäisesti päälle kun vanhemmat suuttuvat. Huoneeseen jäähylle meno ei auta, tulee riehuen pois tai alkaa sotkea huoneessaan. Puhumme jämäkästi, selkeästi, pyrimme välttämään huutamista mutta kyllä välillä tulee sitäkin tehtyä - eikä sekään tietysti auta. Toisaalta lapsi oppinut uusia asioita, on kavereita, paljon ulkoillaan, jutellaan ja kehutaan. Mutta tuntuu että puhumiset menevät kuuroille korville, saattaa tulla ruokapöytään ja rutistaa mukin rikki tms. älytöntä.
Normaalia vai ei ja mikä tällaiseen tehoaisi parhaiten? Toisaalta hän on hyvin herkkä lapsi, jännittää asioita yms.
Kommentit (8)
Ei omaan huoneeseen. Mene puhumaan lapsen tasolle ja kerro, miksi ei voi riehua tai tehdä niin. Ole rauhallinen. Tämän jälkeen penkille istumaan jäähyksi, ei leluja käteen, ei tv:n lähelle eli ei mitään iloja.
Eli aina pysäytä lapsi rauhallisesti lapsen tasolle, perustelu ja selvitys ja lopuksi jäähy. jatka samalla kaavalla kauan, sillä tuloksia ei näe viikossa kahdessa. Toista toista ja toista ja ole näissä tilanteissa aina itse rauhallinen ihan kuin hidastetussa filmissä. Toimi mahdollisimman hitaasti silloin kun lapsi riehuu. Kun puhuttelet tällöin lasta, puhu selkokielellä, pidä tauko lauseiden välillä ja muista katsekontakti lapseen koko ajan.
Tsemppiä!
Meillä menettää etuisuuksia. Esim väkivaltainen käytös meitä vanhempia kohtaan loppui kuin seinään, kun joka läpsystä, potkusta tai puremisesta töllön katseluoikeudet siirtyivät ylihuomiseen. Tuosta sovittiin yhden hankalan päivän päätteeksi, silloin kun molemmat oli rauhoittuneet... ei edes kokeillut kertaakaan olimmeko tosissamme.
"Normaali" kiukkupelleilystä joutuu siivoomaan jälkensä ja iltasatu tai yhteinen peli menee sivu suun. Joskus on laitettu ulos rääkymään kun kukaan ei jaksa kuunnella, todettu vain, että sisään ihmisten kanssa pääsee kun osaa olla ihmisiksi.
Jos lapsi ei pysy jäähyllä, sinne jäähylle voi laittaa lempilelut.
Kiitos hyvistä neuvoista! Meilläkin pikkusisarus, ja ihan varmasti kyseessä paljon huomionhakua ja mustasukkaisuutta. Pitäisi antaa enemmänn omaa aikaa ja keskittymistä, tuntuu vaan käytännössä vaikealta. Tänäänkin luin lapselle kahdestaan kirjoja, olimme iltakylvyssä rauhassa kahdestaan, pyysin syliin istumaan ja kyselin tarkkaan päiväkotikuulumisia. Isä vei ulos leikkimään ilman pikkusisarusta ja luki iltasadun. Eli saa tosiaan huomiota molemmilta vanhemmilta, mutta varmasti tarvitsisi aina enemmän jne.. Täytyy tosissaan yrittää sitä lisätä. Rajojen asettamisen tärkeyden ymmärrän ja se on vaikeaa, tosin meillä lapsi katsoo minua ja odottaa mun sanomista kun mies komentaa eikä tottele miestä. Eli meillä isän pitäisi jämäköityä, mutta ei hän oikein osaa käytöstä ja tapaansa muuttaa vaikka paljon asiasta puhun. Minun taas tulisi olla huutamatta ja enemmän selkeää positiivisen kautta tsemppausta. ap
Aloittakaa raksitaulukko vaikka tuosta pöytäkäytöksestä. Alkuun jo ihan muutamasta raksista välipalkinto jotta motivoituu keräämään niitä rakseja. Neuvotelkaa pojan itsensä kanssa mitkä olisi kohtuullisia palkintoja mistäkin raksimäärästä. Samoten voitte neuvotella mikä ois hänen mielestään sopiva rangaistus huonosta käytöksestä.
Jäähypenkki tai -nurkka vois olla parempi tapa saada lapsi rauhoittumaan kuin huoneeseen lähettäminen. Istut vaikka vieressä selin lapseen jos ei muuten pysy jäähyllä sovittua aikaa. Jäähyn jälkeen lapselta itseltään kysytään miksi joutui jäähylle ja mietiään miten seuraavalla kerralla voisi toimia toisin jotta välttäisi jäähyn.
No eihän se jäähy auta jos pääsee tulemaan sieltä pois.. SIIS HALOO!!!
Tee jäähypaikka johonkin missä voit valvoa lasta! laitat paikalleen vaikka sata kertaa niin uskoo että jäähy on kärsittävä ja että rangaistus on ikävä juttu =kirjaimellisesti. Alkaa olla kohta myöhäistä pitää kiinni omasta auktoriteetista, lapsi ei kuole itkuun ja ne RAJAT on oltava vaikka mikä tulisi.
kuulostaa positiivisen huomion puutteelta, silloin käy negatiivinenkin huomio ja tulee tehtyä hölmöyksiä kun saa huomiota taatusti.
Tuon ikäisillä on usein pienen/ison tytön ristiriitaa, henkistä kasvukipua.
Mä kannustan kasvattamaan hyvällä,kerrot mitä odotat lapsen tekevän ja vahvistat sitä. Positiivista huomiota, satuja ja syliaikaa.
Heips! Varmaan tuossa iässä aika yleinen " ongelma" =) meillä neljävuotias poika joka myös hyvin herkkä persoona, mutta kun ottaa sen pään, että tehdään asioista vaikeita, niin oksat pois. Meillä toimii rakastamani (jostain joskus lukenut/nähnyt) varoitusmenetelmä. Eli ensin kerrot lapselle että käytöstä ei hyväksytä ja kerrot miten toivot lapsen käyttäytyvän. Sitten kerrot että jos lapsi ei toimi toivotulla tavalla joku lapsen rakastama lelu otetaan kaappiin jäähylle ja se täytyy ansaita takaisin käyttäytymällä niinkuin on pyydetty. Eli ensin pelisääntöjen kertominen. Sitten lapsi kokeilee (aivan varmasti) että pitääkö tämä paikkaansa, tällöin sanot että annat tasan yhden varoituksen ja jos ei toiminta muutu niin lelu menee jäähylle ja sen saa vasta kun käyttäytyy kuten toivotaan, mutta ainakin huomiseen se on jäähyllä. Meillä toiminut hyvin ja parin kokeilun jälkeen ei ole tarvinnut kuin kysyä, että tarvitseeko antaa varoitus =D
Lapset toki tässäkin erilaisia, joten ei pakosti toimi. Pääasia tämän metodin kanssa on se että lapselle kerrotaan miten hänen toivotaan käyttäytyvän, sisällytä tähän monta asiaa, koska tätä ei voi toistella koko ajan(teho hiipuu).. mutta lelut menevät lempparista lähtien jäähylle, näin meillä =)
Toivon että löydätte hyvän tavan tähän vaiheeseen, joka on valitettavasti (ainakin melkein) meillä kaikilla vanhemmilla edessä ennemmin tai myöhemmin.. Pääasia on että lapsi ei terrorisoi koko perheen elämää vaan oppii toimimaan tiiminä perheenjäsenten kanssa =) Pysykää johdonmukaisesti tilanteen herrana niin hiljaa hyvä tulee =) Hyvää kevään jatkoa!