alkuinnostus suhteessa?
Ollaan tapailtu 2 kuukautta, pidetään toisistamme todella paljon, mutta meillä on erimielisyyttä jatkosta!
Toinen meistä on sitä mieltä, että silloin pitää takoa kun rauta on kuumaa. Eli haluaisi muuttaa toisen luokse asumaan(vaikka säilyttäisi oman kämpän), koska tuollainen viikonlopputapailu ei tunnu riittävän. Koska toisen kanssa tuntuu niin hyvältä, niin haluaisi olla koko ajan.
Toisen mielestä on kyse alkuinnostuksesta, joka tulee menemään jossain vaiheessa ohi. Niinpä pitäisi säilyttää tietty etäisyys, kunnes ollaan laskeuduttu maan pinnalle ja nähdään, että onko vakavammalle suhteelle tulevaisuutta.
Haetaanko tässä eri asioita suhteesta? Toinen nautintoa, toinen vakavampaa?
Onko alkuinnostuksen "tappaminen" hyvä vai huono asia?
Mä itse nauttisin täysillä rakastumisesta. Jos siitä tulee vakavaa, se voi olla viimeinen kerta olla hullun hölmön rakastunut ja innoissaan toisen kans 24/7 ;)