Lue keskustelun säännöt.
"Elä maatilalla 1800-luvun tyyliin" uusi tosi-tv
10.03.2013 |
Nelosella alkaa ruotsalaiseen formaattiin perustuva Farmi-sarja.
Sarjaan valitaan 12 kilpailijaa, jotka joutuvat elämään maatilalla 1800-luvun talonpoikien tapaan, ilman sähköä, juoksevaa vettä tai mitään modernin maatalouden laitteita ja koneita.
He viljelevät ruokansa, hoitavat eläimiä, kalastavat ja tekevät kaiken 1800-luvun työkaluilla ja tapaan.
Heitä auttaa niin sanottu Farmari, joka vinkkaa neuvolaan tilalla.
Kilpailijat saavat apua Farmarilta, joka piipahtelee tilalla antamassa neuvojaan vaikkapa lampaan keritsemiseen. Viikoittain kilpaillaan erilaisissa haasteissa ja joka viikko yksi kilpailija putoaa.
Voittaja saa 30 000 euroa.
Farmi kuvataan ensi kesänä ja kilpailijoiden haku alkaa nyt.
http://www.nelonen.fi/ohjelmat/farmi
Miten sinä pärjäisit? :)
Kommentit (18)
Farmen pyörinyt Norjassa ja Ruotsissa jo vuosia, hyvä konsepti. Eläinlääkäri on käytettävissä tarpeen tullen. Farmilaiset teurastavat ja laittavat eläimet lihoiksi itse, saavat kyllä neuvoja ja ohjeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä varmaan aika hyvin pärjäisin. Kasvoin vanhanaikaisella farmilla ja lapsena aina kuuntelin vanhusten juttuja, kun ne kertoi vanhemmistaan yms maalla asumisesta. Ja sitten Suomen historiaa opiskellessani perehdyin jonkun verran maataloustyökaluihin ( itsetehtyihn lähinnä) ja niiden käyttöön. Periaatteessa ( siis EN käytänössä) osaisin käsitellä pellavaa ja villaa. Olen nähnyt sian lahtauksen, kalttauksen ja osallistunut paloitteluun. Kangaspuut on tutut, ja jopa voin kirnuaminen.
Luulisin pärjääväni melko hyvin.Olen maalta minäkin ja elänkin maalla.vaikka ei enää olekaan eläimiä. Lypsyt, maidon jäähdytys, separointi ja voin teko on kyllä hallinnassa ja teurastuksen olen nähnyt. Leivinuunin lämmitys ja leivän teko on tuttua ja pellavaakin olen ollut käsittelemässä. Ruista olen korjannut ja niittokin on hallinnassa. Aidanpano kyllä' ajatteluttaa. Eli pitääkö tehdä risuaitaakin? Muutenkin kuullostaa aika työläältä ja työtä saa varmaan tehdä kukolaulusta iltamyöhäiseen. Suomessa on varmasti vielä paljon ihmisiä, joilla ovat nämä asiat ´hallussa. Eri asia huvittaisiko se sitten...Ja mistäp'ä nykyään saadan rauhallisia työhevosia esimerkiksi, jotka malttavat vetää kuormia rauhallisesti?
Minua kiinnostaisi kokeilla. Paljon osaan valmiiksi, esim. kehrätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta alkaa, varmasti mielenkiintoinen ja vihdoin jotain uutta formaattia telkkariin!
Se ohjelmaan päässyt lääkäri oli mun lapsen neuvolalääkärinä vuosituhannen vaihteessa. Olihan ärsyttävä tyyppi, lässytti lapselle tyyliin: kulta, kun nyt pitäisi tutkia ja kaakotti lapsen perässä ympäri tutkimushuonetta. Ja minut, äiti oli laitettu seinän viereen odottamaan sanoin, äiti voi olla siellä vähän sivummassa. Sitten kirjoittaa neuvolakorttiin, että 1v on yhteistyökyvytön ja laittaa vastaan :D
Ihmettelen jos samalla lässytyksellä pärjää viikkoakaan tuolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yäk. Jos pitäisi elää 1800-lukua, niin mieluummin vaikka Downton Abbeyssä, mikäli saisin olla sitä porukkaa, joka istuu salongissa ja soittaa kelloa.
Onkohan niillä piiat, rengit, mäkitupalaiset, torpparit ja lauma omia lapsia mukana tilan töissä? Muuten ei tule yhtään mitään, kuten ei olisi tullut 1800-luvullakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.03.2013 klo 11:57"]
Uskon että joskus voisi mennä sormi suuhun mutta onhan tässä jo yli 40 vuotta saapastellut samaa tahtia tuon vanhanaikais viljelyä harrastavan ukkon kanssa. Eli traktorin virkaa toimitaa tuo meidän hevonen Jossu. Niin pellot kuin talviset metsätyöt tehdään hänen kanssaan. Ja muutenkin on tuo ukko saanut minutkin "hurahtamaan" tähän vanhanaikais elämään. Tulee tehtyä itse langat villasta ja kirnuttua voit. Sähköt/netti/TV/juokseva vesi löytyy asunnosta mutta ei toisesta talosta. Pidimme aikoinaan "Vanhan ajan" leirejä aikuisille mutta ne lopetimme tuossa 20 vuotta sitten jo kun ei ollut enään uusia kiinnostuneita.
Uskon että kaupunkilaisella joka on nähnyt lehmän läheltä kotieläin tarhalla voi olla hankaluuksia. Mutta on nykyään nuoriakin jotka innostuvat vanhoista menetelmistä ja taidoista.
[/quote]
Hei!
Viestisi on vuoden takaa, mutta yritän kuitenkin.
Tuo "Vanhan ajan leiri" kuulostaa mielenkiintoiselta. Olisiko mahdollista, että kertoisit siitä lisää?
Olen jämässä piakkoin "nuorehkona" eläkkeelle, ja olisin kiinnostunut tuollaisesta elämästä. Olisi kiva oppia vanhoja työmenetelmiä ja entisajan elämää.
Vastausta voi laitella juha.saarela64(at)gmail.com
Juha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoisin pärjääväni, eletään maalla ja hyvin omavaraisesti kesäaikaan, mökillä ei ole sähköjä ja on kantovesi ja sielläkin on pärjätty.
Eläimen teurastus, lypsy ja hoito onnistuu jo ammatinkin puolesta, ainoan mutkan matkaan tekee se, että kuvausten alkaessa olen viimeisilläni raskaana ja synnytys 1800-luvun malliin ei oikein kiehdo.
Saisko olla lääkkeet mukana? En pärjää ilman niitä. Runsaat kuukautiset 1800-luvun varusteissa ja hygieniaoloissa ei myöskään innosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon että joskus voisi mennä sormi suuhun mutta onhan tässä jo yli 40 vuotta saapastellut samaa tahtia tuon vanhanaikais viljelyä harrastavan ukkon kanssa. Eli traktorin virkaa toimitaa tuo meidän hevonen Jossu. Niin pellot kuin talviset metsätyöt tehdään hänen kanssaan. Ja muutenkin on tuo ukko saanut minutkin "hurahtamaan" tähän vanhanaikais elämään. Tulee tehtyä itse langat villasta ja kirnuttua voit. Sähköt/netti/TV/juokseva vesi löytyy asunnosta mutta ei toisesta talosta. Pidimme aikoinaan "Vanhan ajan" leirejä aikuisille mutta ne lopetimme tuossa 20 vuotta sitten jo kun ei ollut enään uusia kiinnostuneita.
Uskon että kaupunkilaisella joka on nähnyt lehmän läheltä kotieläin tarhalla voi olla hankaluuksia. Mutta on nykyään nuoriakin jotka innostuvat vanhoista menetelmistä ja taidoista.
Ihan hyvin, mutta langan valmistus voisi olla vähän takkuista, olipa tarpeina sitten villa tai pellava. Lehmää olen lypsänyt käsin, ja lampaan keritsemisen ei näyttänyt mahdottoman vaikeaa olevan perinteisillä keritsimilläkään. En ole mikään viherpeukalo, mutta kai minä potut saisin kasvamaan. Kalat saisin vaikka katiskalla, ja olihan 1800-luvulla sentään tuliaseet, ettei riistaa ihan keihäillä ja ansoilla tarvitsisi pyytää. Mutta taitavat ne asukkaat saada lihan kanalasta, luulisin. Polttopuun hankinta ja tulenteko onnistuisi.
Hevosta en osaa valjastaa, vaikka kotipihassa on ollut harjoittelutarpeita liikaakin.
Käytännössä hygienianhoito voisi olla hankalaa, kun ei siihen aikaan tainnut olla ihan jokaisella edes hammasharjaa, saati sitten nykyisiä hygieniakemikaaleja.
MIten mahtavat pärjätä ne eläimet? Eli miten tarkasti seurataan sitä, että saavat tarpeeksi ruokaa, kivennäisiä ja vettä? Jos sairastuvat, tuleeko eläinlääkäri ja antaa antibiootit? Ja pitääkö ne eläimet itse tappaa ja laittaa lihoiksi - tietenkin ensin pitää varmistaa, että tappo tehdään nykyvaatimusten mukaan jne.
Minä en pärjäisi, koska jos kukaan ei ole 1800-luvun tapaan laittanut kaikkea valmiiksi jo varhain keväällä, ei tilalla ole oikein mitään syötävää vielä kesäkuun lopussa. Minulla on keittokirja 1800-luvun lopusta ja siellä muistutetaan, että alkukesästä ei ruokaa kovin paljoa ole, koska vilja on kylvetty maahan, eläimet ovat talven jäljeltä laihoja jne.