Lue keskustelun säännöt.
Mokasin, nyt on paha mieli =( (Kasvatusasiaa)
15.04.2013 |
Esikoinen sai siirtyä omaan sänkyyn nukkumaan 8,5kk ikäisenä. Sujui yli odotusten, itki vain kaksi yötä. (Otettiin kyllä syliin rauhoittumaan, silitettiin jne mutta tissiä ei saanut eikä päässyt viereen nukkumaan....)
Pitkään nukkuikin hienosti omassa sängyssä, kunnes sitten aamuöisin ruoesi pyytämään viereen.. laiskana sitten oli niin helppoa nukuttaa vielä pariksi tunniksi vierelle ettei tarvinnut kuudelta nousta....
Nyt lapsi on 1v9kk, ja pari kk sitten tilanne oli jotenkin mennyt siihen että häneen on iskenyt kamala hellyydenkipeys ja läheisyydenkaipuu vaikka päivisin halitellaankin paljon, köllötellään yhdessä sohvalla ja luetaan kirjoja jne... mutta ei suostunut ollenkaan nukahtamaan omaan sänkyyn, ja ksoka on oppinut kiipeämään pinnaäsngyn laidan yli pääsi taas meidän sänkyyn nukkumaan. Onkin sujunut ihan hyvin, paitsi että viime aikoina illat on mennyt ihan pelleilyksi, muksu on väsynyt, mutta lähtee koko ajan pois sängsytä, tai potkii, jos käännyn pois niin nipistää minua jne...
Muutama ilta sitten totesin että jos ei pysty olemaan nätisti äidin vieressä, niin ei voi nukkuakaan äidin vieressä vaan sitten nukutaan omassa sängyssä. Hän potki, nostin pinnasänkyyn, armoton itku ja tottakai heltysin kun hän lupaa että makaa nätisti kunhan pääsee takaisin viekkuun... JA parina kertana toimikin, hän jäi nätisiti makaamaan ja nukahti.
No, sen jälkeen päädyttiin siihen että poika itkee, lupaa olla nätisti, ja pelleily vaan jatkuu.....
Nyt olen sitten parina iltana nukuttanut oman sänkyyn, en ole itkusta välittänyt (hän on saanut mahdollisuuden tulla nätisti äidin viekkuun nukkumaan), ja minulla on niin paska olo siitä että siitä omasta sängystä on tullut rankaisupaikka =( Että sinne joutuu jos ei osaa olla kiltisti.. Kyllä minä tiedän että olen tehnyt väärin, mutta en tiedä mitä muutakaan olisin tehnyt.. (Paitsi löytää aikakoneen, palata ajassa taaksepäin, ja olla päästämättä meidän s'nkyyn aamuisin ksoka siitä se kaikki lähti).
Aamuisin kyllä kehun sitten että miten hienosti hän nukkui omassa sängyssä, ja miten reipas ja ihana poju hän on, jos saisi siitä omasta sängystä nyt kuitenkin sellainen kiva paikka mihin hän haluaakin reippaana poikana mennä nukkumaan.....
Kommentit (31)
No, minusta voisit nyt vaan päättää että muksu nukkuu pinniksessä ja sillä selvä. Sanot sille että äiti on päättänyt että nukut pinnasängyssä, ja sitten varaudut siihen että pari iltaa menee sänkyyn kantessa. Eli kun älämölö ja sängystä kiipeily alkaa, viet sen takaisin sänkyyn ja sanot "yöllä nukutaan, hyvää yötä". Eikä mitään muuta. Rauhallisesti ja ystävällisesti ja täysin piittaamatta siitä mankumisesta. Ekana yönä tämän tehdään noin 50 kertaa ja sun tarvii jaksaa vain yhden kerran enemmän kuin lapsi. Tokana 40 ja niin edelleen. Aamulla älä kehu miten hienosti nukkui ja missä, ethän kehu sitä myöskään siitä miten hienosti se hengitti tai räpytti silmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No käytä "aikakonetta" ja käykää ostamassa "isojen poikien sänky". Siis sellainen johon ISOT pojat menee iltaisin nukkumaan ja jossa nukutaan nätisti. Jos se sijoitetaan vielä teidän huoneeseen. Sitten lasta ei siirretä rangaistuksena sinne nukkumaan vaan siksi että hänellä on uusi hieno sänky. Ja se ei sitten ole rangaistuspaikka vaan sänky jossa nukutaan. Tosin kyllä minäkin olen komentanut sänkyyni tulleen lapsen takaisin omaan petiinsä jos ei osaa olla vanhempien vieressä nätisti.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:33"]
No tätä kai se on. Joitain asioita tekis toisin jos vois tehdä toisen kerran, mutta toisaalta parhaansa sitä on yrittäny silloinkin kun ei oo menny ihan nappiin.
Ehkä nyt vois olla aika hommata ison pojan sänky? Tuo pinnasängystä kiipeilyhän ei oo oikein turvallistakaan. Uusi hieno sänky ja uudet nukkumaanmenorutiinit sinne omaan ison pojan sänkyyn. Uusi alku koko nukkumaan menoon ja entisiä ei lasketa.
[/quote]
Juu, tätä ollaan mietitty mutta poju on niin rauhaton nukkuja että tippui äitini luona 120cm sängystä pari viikkoa sitten (minun piti käydä Tyksissä illalla kun epäilin että lapsivesi oli mennyt, oli helpointa jättää esikoinen hoitoon jos olisi ollutkin synnytys alkamassa), hirvittää miten sitten pysyy pienemmässä sängyssä...
Ja kävelee vielä unissaan, siihen vielä havahtuu kun nousee viereltäni ja lähtee menemään, en tiedä miten käy kun pääsee omaan sänkyyn.. .
Tällaista ollaan kyllä mietitty, että saisi meidän sänkyyn sivuvaunuksi
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/S99887444/
Olisi tuo laita siinä ettei pääsisi suoraan tippumaan.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:35"]
No käytä "aikakonetta" ja käykää ostamassa "isojen poikien sänky". Siis sellainen johon ISOT pojat menee iltaisin nukkumaan ja jossa nukutaan nätisti. Jos se sijoitetaan vielä teidän huoneeseen. Sitten lasta ei siirretä rangaistuksena sinne nukkumaan vaan siksi että hänellä on uusi hieno sänky. Ja se ei sitten ole rangaistuspaikka vaan sänky jossa nukutaan. Tosin kyllä minäkin olen komentanut sänkyyni tulleen lapsen takaisin omaan petiinsä jos ei osaa olla vanhempien vieressä nätisti.
[/quote]
Jep, tämä versio aikakoneesta tosiaan käynyt mielessä, että käydään isolle reippaalle pojalle ostamassa reippaan pojan sängyn, pakkohan se on kuitenkin ennemmin tai myöhemmin hankkia =)
Selitykseni miksi emmin tulikin jo kun edelliselle vastasin...
Jotenkin tuo reippaan hokeminen särähtää korvaan, en tiedä miksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:37"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:33"]
No tätä kai se on. Joitain asioita tekis toisin jos vois tehdä toisen kerran, mutta toisaalta parhaansa sitä on yrittäny silloinkin kun ei oo menny ihan nappiin.
Ehkä nyt vois olla aika hommata ison pojan sänky? Tuo pinnasängystä kiipeilyhän ei oo oikein turvallistakaan. Uusi hieno sänky ja uudet nukkumaanmenorutiinit sinne omaan ison pojan sänkyyn. Uusi alku koko nukkumaan menoon ja entisiä ei lasketa.
[/quote]
Juu, tätä ollaan mietitty mutta poju on niin rauhaton nukkuja että tippui äitini luona 120cm sängystä pari viikkoa sitten (minun piti käydä Tyksissä illalla kun epäilin että lapsivesi oli mennyt, oli helpointa jättää esikoinen hoitoon jos olisi ollutkin synnytys alkamassa), hirvittää miten sitten pysyy pienemmässä sängyssä...
Ja kävelee vielä unissaan, siihen vielä havahtuu kun nousee viereltäni ja lähtee menemään, en tiedä miten käy kun pääsee omaan sänkyyn.. .
Tällaista ollaan kyllä mietitty, että saisi meidän sänkyyn sivuvaunuksi
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/S99887444/
Olisi tuo laita siinä ettei pääsisi suoraan tippumaan.
[/quote]
Tuo sänkyhän toimisi oikein hyvin. :)
Hmmm. Ainut juttu, jota en ymmärrä, on se, että mitä sitten jos lapsi nukkuu vieressä?? Ei kai se kenenkään maailmaa kaada?? Meillä esikoinen jostain syystä on aina ollut omineen viihtyvää tyyppiä, eikä nyt edelleenkään yli neljä vuotiaana ole koskaan nukkunut vieressä yhtään yötä. Tai joo, laitoksella kyllä, mutta muuten ei ole tykännyt. Nykyisin mies käy lukemassa hänelle jonkun pienen iltasadun, juttelee vähän päivästä ja sanoo hyvää yötä.
Kuopus sen sijaan on oikeastaan aina ollut "kylkiäisenä". Niinpä sitten illalla otan tämän 2,5 vuotiaan kainaloon, luen jonkun lastenkirjan, jutellaan vähän mukavia, ja sitten käydään nukkumaan. Meistä se on kiva hetki kummastakin. Itse hipsin vielä alakertaan kun tyttö nukkuu, joskus nostan hänet omaan sänkyynsä, joskus en (koska miehestä on mukavaa että kaikki pötkötetään kasassa, paitsi ettei se esikoinen halua). Joskus tyttö nukkuu koko yön omassa sängyssä, joskus tassuttelee sieltä yöllä viereen. Kyllä se ennen teini-ikää ihan varmasti lopettaa. Nytkin jätin meidän sängylle nukkumaan, ei sitä pientä tuhisijaa raaski laittaa pois oikein.
Nukkumaan käyminen ei kuitenkaan koskaan ole aiheuttanut kummallakaan lapsella mitään temppushowta, sillä ajattelen, että kaikki ovat yksilöitä, ja kun pyrkii vastaamaan yksilön tarpeisiin, ei tule kukaan ahdistuneeksi tai joudu turhaan taisteluun. Minustakaan ei olisi kivaa nukkua yksin, joten suon tyttärellekin uniseuraa. Niinpä ketään ei stressaa nukkumaan menokaan, kun rutiinit on aina samat, ja nukahtaminenkin tapahtuu aika nopeasti. Ja kaikki ovat onnellisia
Tokihan lapsilla pitää rajat olla, mutta joskus pitää miettiä, mitkä niitä rajoitettavia asioita ovat. Ehkä sänky nyt ei kuitenkaan ole elämän ja kasvatuksen kannalta se oleellisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi ei piittaa senttiäkään siitä, millainen sänky on ja mihin sitä käytetään. Kyseessä on nyt vain taistelu siitä, onko äiti OIKEASTI sitä mieltä, että sängyssä nukutaan. Näytä että olet oikeasti sitä mieltä että nukkumaan mennään ja siellä sängyssä pysytään. Ei tuohon mene kuin muutama ilta.
Ei todellakaan ole ilkeätä että lapsi nukkuu omassa sängyssään, älkää nyt liittäkö tuohon mitään tunteita. Nyt nukutaan ja sillä sipuli.
Ja ei uutta sänkyä nyt, ensin pitää oppia nukkumaan vanhassa sängyssä, ehkä vuoden päästä uusi sänky kun nukkuminen jo sujuu.
Lupaan että lapsi ei saa traumoja. Pysy lujana.
Ap:llä nukkumisesta on tullut jokin valtataistelu tms., jos lapsi vieressä ollessaan temppuilee, nipistelee tms. Eli ei näyttäisi olevan puhtaasti kiinni nukkumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:44"]
Hmmm. Ainut juttu, jota en ymmärrä, on se, että mitä sitten jos lapsi nukkuu vieressä?? Ei kai se kenenkään maailmaa kaada?? Meillä esikoinen jostain syystä on aina ollut omineen viihtyvää tyyppiä, eikä nyt edelleenkään yli neljä vuotiaana ole koskaan nukkunut vieressä yhtään yötä. Tai joo, laitoksella kyllä, mutta muuten ei ole tykännyt. Nykyisin mies käy lukemassa hänelle jonkun pienen iltasadun, juttelee vähän päivästä ja sanoo hyvää yötä.
Kuopus sen sijaan on oikeastaan aina ollut "kylkiäisenä". Niinpä sitten illalla otan tämän 2,5 vuotiaan kainaloon, luen jonkun lastenkirjan, jutellaan vähän mukavia, ja sitten käydään nukkumaan. Meistä se on kiva hetki kummastakin. Itse hipsin vielä alakertaan kun tyttö nukkuu, joskus nostan hänet omaan sänkyynsä, joskus en (koska miehestä on mukavaa että kaikki pötkötetään kasassa, paitsi ettei se esikoinen halua). Joskus tyttö nukkuu koko yön omassa sängyssä, joskus tassuttelee sieltä yöllä viereen. Kyllä se ennen teini-ikää ihan varmasti lopettaa. Nytkin jätin meidän sängylle nukkumaan, ei sitä pientä tuhisijaa raaski laittaa pois oikein.
Nukkumaan käyminen ei kuitenkaan koskaan ole aiheuttanut kummallakaan lapsella mitään temppushowta, sillä ajattelen, että kaikki ovat yksilöitä, ja kun pyrkii vastaamaan yksilön tarpeisiin, ei tule kukaan ahdistuneeksi tai joudu turhaan taisteluun. Minustakaan ei olisi kivaa nukkua yksin, joten suon tyttärellekin uniseuraa. Niinpä ketään ei stressaa nukkumaan menokaan, kun rutiinit on aina samat, ja nukahtaminenkin tapahtuu aika nopeasti. Ja kaikki ovat onnellisia
Tokihan lapsilla pitää rajat olla, mutta joskus pitää miettiä, mitkä niitä rajoitettavia asioita ovat. Ehkä sänky nyt ei kuitenkaan ole elämän ja kasvatuksen kannalta se oleellisin?
[/quote]
Lapsi saisi mielellään nukkua vieressäni, mutta koska on nykyään tosiaan mennyt ihan peleilyksi eli kun huomaa että meinaa nukahtaa niin rupee huitomaan nyrkillä, kun ottaa kädestä kiinni niin rupee potkimaan eikä tunnu kovin hyvältä kun olen viimeisilläni raskaana, ja jos käännyn selin se vaatii huomiota nipistämällä.. Enkä voi sellaistakaan käytöstä sallia.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:47"]
Lapsi ei piittaa senttiäkään siitä, millainen sänky on ja mihin sitä käytetään. Kyseessä on nyt vain taistelu siitä, onko äiti OIKEASTI sitä mieltä, että sängyssä nukutaan. Näytä että olet oikeasti sitä mieltä että nukkumaan mennään ja siellä sängyssä pysytään. Ei tuohon mene kuin muutama ilta.
Ei todellakaan ole ilkeätä että lapsi nukkuu omassa sängyssään, älkää nyt liittäkö tuohon mitään tunteita. Nyt nukutaan ja sillä sipuli.
Ja ei uutta sänkyä nyt, ensin pitää oppia nukkumaan vanhassa sängyssä, ehkä vuoden päästä uusi sänky kun nukkuminen jo sujuu.
Lupaan että lapsi ei saa traumoja. Pysy lujana.
[/quote]
Näin just. Minusta lapsi kokee enemmän turvattomuutta siitä että tästä asista tulee jokailtainen draama aihe kuin siitä, että äiti sanoisi jämäkästi ja ystävällisesti missä nukutaan, ja sitten siellä nukutaan eikä temppuilla eikä säädetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:47"]
Lapsi ei piittaa senttiäkään siitä, millainen sänky on ja mihin sitä käytetään. Kyseessä on nyt vain taistelu siitä, onko äiti OIKEASTI sitä mieltä, että sängyssä nukutaan. Näytä että olet oikeasti sitä mieltä että nukkumaan mennään ja siellä sängyssä pysytään. Ei tuohon mene kuin muutama ilta.
Ei todellakaan ole ilkeätä että lapsi nukkuu omassa sängyssään, älkää nyt liittäkö tuohon mitään tunteita. Nyt nukutaan ja sillä sipuli.
Ja ei uutta sänkyä nyt, ensin pitää oppia nukkumaan vanhassa sängyssä, ehkä vuoden päästä uusi sänky kun nukkuminen jo sujuu.
Lupaan että lapsi ei saa traumoja. Pysy lujana.
[/quote]
Varmaan samaan lopputulokseen pääsee noinkin, mutta itse olen tykännyt käyttää sekä keppiä että porkkanaa tällaisissa asioissa. Kyllähän siitä joka tapauksessa joutuu vähän vääntämään vaikka olisi se uusi sänkykin, mutta silloin siinä on myös joku hauskempi puoli joka oman kokemuksen mukaan vähän helpottaa sitä vääntämistä. En tiedä sitten, ehkä se on lapsi kohtaista. Ja joskus on vain pakko vääntää, en kiellä.
Itse en pysty nukkumaan jos lapsi nukkuu vieressä, että ei ole ihan saman tekevää.
2
Jos tuo tippuminen/unissakävely pelottaa niin laittakaa tavallinen sänky (tai mielummin sellainen jatkettava lapsille tarkoitettu sänky jossa pienet reunat) teidän sängyn ja seinän väliin. Silloin lapsi ei tipu eikä karkaa helposti huomaamatta sängystään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:48"]
Ap:llä nukkumisesta on tullut jokin valtataistelu tms., jos lapsi vieressä ollessaan temppuilee, nipistelee tms. Eli ei näyttäisi olevan puhtaasti kiinni nukkumisesta.
[/quote]
Ollaan nukahdettu monta yötä nätisti niin että hän makaa kyljellään käteni päällä, minä laulan/hyräilen ja silitän ja hän nukahtaa. Viime aikoin hän on keksinyt ettei haluakaan nukahtaa, jolloin on ruvennut huitomaan ja potkimaan että pitäisi itseään hereillä.
Pitäisikö siis antaa huitoa ja potkia jotta siitä ei tulisi valtataistelu?
No kai se vähän haittaa jos pikkusisarus on syntymässä. Tosi upeeta varmaan olisi jos AP saisitte esikoisen nukkumisen kuntoon ennen kuin vauva syntyy, mutta toisaalta mustasukkaisuus ja ikävä saattaa iskeä kun uusi vauva on äidin vieressä ja homma mennä taas pilalle. Siksi se sivuvaunu kuulostaa hyvältä, ja voitte sitten siirtää sisarukset aikanaan yhdessä omaan huoneeseen, isolle veljelle hypetetty isojen sänky ja pienelle vauvojen pinnis.
Toisaalta, ei varmaan ole huono idea tarjota mahdollisuutta nukkua vaikka patjalla omassa huoneessa, esim päikkäriaikaan tai jos vauva itkee.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:52"]
Jos tuo tippuminen/unissakävely pelottaa niin laittakaa tavallinen sänky (tai mielummin sellainen jatkettava lapsille tarkoitettu sänky jossa pienet reunat) teidän sängyn ja seinän väliin. Silloin lapsi ei tipu eikä karkaa helposti huomaamatta sängystään.
[/quote]
Odotinkin tätä ratkaisua =D
Valitettavasti meidän olisi pakko muuttaa jotta tämä olisi mahdollista.. Toisessa seinässä menee kaapit ja ovi, siihen ei voi laittaa sänkyä kiinni. Siihen mihin voisi laittaa, niin patteri on siinä kohtaa, ja se lämmönsäätönappula mihin varmasti voi kolhia päätään. Toiselle puolellekaan sitä ei voi laittaa koska siinä menee parvekkeen ovi.
Hankalasti selitetty, mutta kun ei voi piirtääkään tähän =D
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:48"]
Ap:llä nukkumisesta on tullut jokin valtataistelu tms., jos lapsi vieressä ollessaan temppuilee, nipistelee tms. Eli ei näyttäisi olevan puhtaasti kiinni nukkumisesta.
[/quote]
Ollaan nukahdettu monta yötä nätisti niin että hän makaa kyljellään käteni päällä, minä laulan/hyräilen ja silitän ja hän nukahtaa. Viime aikoin hän on keksinyt ettei haluakaan nukahtaa, jolloin on ruvennut huitomaan ja potkimaan että pitäisi itseään hereillä.
Pitäisikö siis antaa huitoa ja potkia jotta siitä ei tulisi valtataistelu?
[/quote]
Siis huitooko ja potkiiko se sua kohti? Ei kai se sitä kauan jaksa, ainakaan jos on nukkumaan mennessä väsynyt.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:54"]
No kai se vähän haittaa jos pikkusisarus on syntymässä. Tosi upeeta varmaan olisi jos AP saisitte esikoisen nukkumisen kuntoon ennen kuin vauva syntyy, mutta toisaalta mustasukkaisuus ja ikävä saattaa iskeä kun uusi vauva on äidin vieressä ja homma mennä taas pilalle. Siksi se sivuvaunu kuulostaa hyvältä, ja voitte sitten siirtää sisarukset aikanaan yhdessä omaan huoneeseen, isolle veljelle hypetetty isojen sänky ja pienelle vauvojen pinnis.
Toisaalta, ei varmaan ole huono idea tarjota mahdollisuutta nukkua vaikka patjalla omassa huoneessa, esim päikkäriaikaan tai jos vauva itkee.
[/quote]
Lapsella ei valitettavasti ole omaa huonetta =/ Asumme aivan liian pienessä kämpässä, oltiin toivottu että mies työllistyisi ja voisimme muuttaa isompaan, mutta toistaiseksi pakko pärjätä kaksiossa..... Mutta muuten ideana tosiaan olisi että esikoinen saisi nukkua sivuvaunussa (pinnasänky nytkin kiinni meidän sängyssä) ja pikkusisko meidän sängyssä.. Nojoo, kyllä kaikki järjestyy tavalla tai toisella, voin itse nukkua vauvan kanssa sihvalla ja miehet saa jakaa sängyn sitten vaikka jos vauva esim itkee paljon...
Luulen, ja voin olla väärässä, mutta epäilen että se haluaisi nyt vain jotkut säännöt nukkumaan menemiselle. Tai se mun kokemus on oman kanssa ollut, että jos lapsi alkaa jossain asiassa temppuilemaan, niin silloin paras lääke on johdonmukaisuus ja huonoin epätietoisuus. Se haluaa että sä olet tilanteen pomo, ja toteutus on vähemmän tärkeä asia, kunhan vaan on jokin sääntö ja äiti joka ei hermostu tai epäröi sitä noudattessaan. Tosin voihan se olla muutakin, mutta tämä tuli mieleen omasta kokemuksesta.
No tätä kai se on. Joitain asioita tekis toisin jos vois tehdä toisen kerran, mutta toisaalta parhaansa sitä on yrittäny silloinkin kun ei oo menny ihan nappiin.
Ehkä nyt vois olla aika hommata ison pojan sänky? Tuo pinnasängystä kiipeilyhän ei oo oikein turvallistakaan. Uusi hieno sänky ja uudet nukkumaanmenorutiinit sinne omaan ison pojan sänkyyn. Uusi alku koko nukkumaan menoon ja entisiä ei lasketa.