Lue keskustelun säännöt.
Arvostatko 'elämänkoulua' enemmän kuin opiskelua?
15.04.2013 |
onko koulujen käyminen sitten kuolemakoulu, vai mitkä kummaan elämänkoululla tarkoitetaan?
Kommentit (16)
Mulle se tuo mieleen vain sellaisen, joka ei ole (yleensä perheen perustamisen) vuoksi ehtinyt lähteä opiskelemaan ja on joutunut "kovaan kouluun" jäädessään heti kotiäidiksi ilman mitään syvemmin sivistävää koulutusta kuin peruskoulu. (Tosin ei ammattikoulukaan kyllä ihmistä pahemmin sivistä, sen olen itsekin aikoinaan käynyt ennen kunnianhimoisempia tavoitteitani.)
En todellakaan arvosta tätä elämänkoulua yhtä paljon kuin opiskelua.
En tajunnut sitä aiemmin, kuinka paljon opiskelu vaikuttaa ihmiseen. En koskaan tuo sitä esiin vähemmän koulutettujen parissa, jotten loukkaisi heitä, mutta toisten akateemikkojen kanssa olen kyllä asiasta jutellut.
En ole ollut mikään välkky nuorena aikuisena, vaan viisastunut pikkuhiljaa opintojen edetessä ja sieltä on avautunut täysin uusi katsantokanta ymmärtää maailmaa ja ihmisiä. Se on niin häkellyttävää, miten useat vähemmänkouluttautuneet ovat ns. putkiaivoja. Suurimmalla osalla heistä on todella suppea käsitys kaikesta ja uskotaan ennemmin (elämänkoulun käyneen) äidin totuuksiin kuin vaikkapa tieteen tutkimuksiin ja niiden tuloksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi kysymys on vähän niinkuin että tekeekö ihmisestä paremman peräpukamat vai maailmanympärysmatka. Eivät ole yhteismitallisia.
Yleensä nämä, jotka mainostavat käyneensä 'elämänkoulua' ovat kyllä aika päähänpotkittua ja moniongelmaista porukkaa. Koulut on jääneet kesken, ei ole duunia, elämänhallinta on poikkeuksetta hukassa...
En arvosta 'elämänkoulua', sillä ei näytä pitkälle pötkivän. Ihmisinä en halveksi heitä, varmasti on ollut kovaa ja joku syy, ettei koulunkäynti ole ollut mahdollista.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:15"]
Yleensä nämä, jotka mainostavat käyneensä 'elämänkoulua' ovat kyllä aika päähänpotkittua ja moniongelmaista porukkaa. Koulut on jääneet kesken, ei ole duunia, elämänhallinta on poikkeuksetta hukassa...
En arvosta 'elämänkoulua', sillä ei näytä pitkälle pötkivän. Ihmisinä en halveksi heitä, varmasti on ollut kovaa ja joku syy, ettei koulunkäynti ole ollut mahdollista.
[/quote]
Tosiaan, yleensä ongelmia kyllä riittää. Mutta minä en kyllä jaksa näitä elämänkoululaisia ymmärtää, koska heidän asenteensa on suurimmalla osalla erittäin huono. Kaikkea erilaista halveksitaan (kouluttautuneita erityisesti) ja elämänkatsomus on jäykkä. Kehitystä ei juuri tapahdu ja huono elämänasenne periytyy sukupolvelta toiselle.
Alkaa kuulostaa ihan persuilta. No ilmankos! :D
Jokainen meistä käy elämänkoulua. Sen lisäksi jotkut vielä opiskelevat. Itse asiassa suurin osa ihmisistä. Pelkällä elämänkoululla yleensä syrjäydytään. Sitä paitsi koulutus tuo kykyä hankkia, arvioida ja jäsentää tietoa sekä kehittää uutta tietoa, joten se tosiaan yleensä antaa eväitä ajattelulle ja uuden oppimiselle. Pelkkä elämänkoulu usein opettaa vain mitä on sinnitellä ja yrittää pysyä edes jotenkuten pinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä käsitän "elämänkoululla" sellaista kohtaloa jota nyt kukaan ei tarkoituksella valitse. Joten vaikea sanoa, varmaan joku tätä viljelevä ärsyttää, joku vaikeamman elämän saanut taas ei.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:03"]
En tajunnut sitä aiemmin, kuinka paljon opiskelu vaikuttaa ihmiseen. En koskaan tuo sitä esiin vähemmän koulutettujen parissa, jotten loukkaisi heitä, mutta toisten akateemikkojen kanssa olen kyllä asiasta jutellut.
[/quote]
Tapaavatko akateemikot paljonkin toisiaan? Onks teillä jotain yhteisiä illanviettoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelu ja elämänkouluhan eivät ole vaihtoehtoisia toisilleen. Arvostan kyllä elämänkoulua, ymmärrän sen lähinnä elämänkokemukseksi joka tuo mukanaan syvempää ymmärrystä elämästä ja ihmisistä. Tätä syvempää ymmärrystä kyllä arvostan enemmän kuin oppiarvoja tai titteleitä. Opiskelu sinänsä on mielestäni arvokasta myös.
Akateemikko ei ole sama kuin akateemisen koulutuksen saanut henkilö. Akateemikko on arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää erityisen ansioituneelle tieteentekijälle, eikä näitä akateemikkoja montaa Suomessa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluja käytmättömät puhuu "elämänkoulusta" ja vähkesyy "kirjaviisautta".
Ihan samalla tavalla se koulutettukin joutuu elämänsä elämään ja oppii vielä enemmän kuin on koulusivistys pohjalla.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:03"]
En tajunnut sitä aiemmin, kuinka paljon opiskelu vaikuttaa ihmiseen. En koskaan tuo sitä esiin vähemmän koulutettujen parissa, jotten loukkaisi heitä, mutta toisten akateemikkojen kanssa olen kyllä asiasta jutellut.
[/quote]
Tapaavatko akateemikot paljonkin toisiaan? Onks teillä jotain yhteisiä illanviettoja?
[/quote]
Muakin mietityttää tuo akateemikkojen tapaaminen. Voiko oikeasti joku akateemikko palstailla täällä? Tietääkseni suurin osa heistä on yli 60v. miehiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ystävänä ihminen, joka puhuu vain elämänkoulusta. Peruskoulu ainoana pohjalla, töitä tekee kyllä tunnollisesti, vaikka unelmia ja tavoitteita on opiskelun suhteen. Tähtää pitkälle opinnoissa, mutta ongelmia on päästä minnekään kouluun, kun peruskoulun ryssinyt erinäisistä syistä pahasti. Muistan kyllä itsekin, miten häntä kiusattiin ylä-asteella PALJON, jopa niin paljon, että harva siitä selviää. Kotiolot aivan paskat ja lapsuus samoiten. Kunnioitan tätä ihmistä todella paljon, koska on erittäin avarakatseinen, suvaitsevainen ja auttaa muita vilpittömästi.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:03"]
En tajunnut sitä aiemmin, kuinka paljon opiskelu vaikuttaa ihmiseen. En koskaan tuo sitä esiin vähemmän koulutettujen parissa, jotten loukkaisi heitä, mutta toisten akateemikkojen kanssa olen kyllä asiasta jutellut.
[/quote]
Vai akateemikko :DD... et ole tainnut akateemikkoa saatikka akateemista koskaan nähdäkään. Varsinainen akateemikko :DDDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä elämänkoulua käyneitä on muutamaakin erilajia. Niin kuin tuolla joku mainitsi, on juuri tämä, joka lopettaa koulut kesken, perustaa perheen, jää kotiäidiksi eikä enää ole kiinnostunut kouluttautumaan, tai menemään töihin, joten annetaan miehen elättää ja kuvitellaan, että kasvatetaan niitä lapsia itse, mutta tämän tosiasiassa tekee päiväkoti ja sitten kuitenkin huudetaan, että on ollut tosi rankka päivä.
On sitten näitä, keillä on siinä elämässä koettu ja nähty liikaa, ennen kuin täyttää edes 18v. Sitten ollaan ihan hukassa siinä, mitä oikeasti haluaa. Sitä räpiköidään eteen päin miettien, että mitä sitä haluaa oikeasti tehdä omalla elämällään. Lopulta sitä kuitenkin aina selviää asioista eikä muistele enää menneitä.
Sittenhän on myös vielä näitä ketkä kuvittelevat, että ovat nähteet aivan liikaa. Heittäydytään sen huomaan, suurennellaan asioita, valehdellaan, jotta saadaan huomiota. Ei tajuta, kuinka hyvin omat asiat oikeasti ovatkaan, mutta kun kaverilla on asiat oikeasti huonosti niin pakkohan se on sitten itselläkin asiat olla huonosti.
Ja yleensä tuo keskimmäinen tyyppi, osaa käyttää maalaisjärkeään paremmin, kuin ne, ketkä ovat opiskelleet kaikki asiansa mitkä tietää, kirjoista. Tämä on huomattu aika usein.
Tämä kyllä taitaa riippua ihmisestäkin. Itse olen aina lukenut paljon, ollut kiinnostunut ihmisistä, maailmasta, ilmiöistä, erilaisista katsantokannoista jne. En koe että opiskelu on oikeastaan mitenkään muuttanut ajattelumaailmaani. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat sivistyneitä ja avarakatseisia vaikkeivat ole pitkälle opiskelleetkaan.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:03"].
En tajunnut sitä aiemmin, kuinka paljon opiskelu vaikuttaa ihmiseen. En koskaan tuo sitä esiin vähemmän koulutettujen parissa, jotten loukkaisi heitä,
[/quote]
:DDD Niinpä. Jokainen oppii elämässään asioita, mutta fakta on, että elämästäkin oppii enemmän, jos on koulutusta. Yleissivistys ja TIETO auttaa ymmärtämään asioita, omaksumaan lisää tietoa ja yhdistelemään sekä soveltamaan asioita.