Vinkkejä kielten opiskeluun vanhoilla päivillä.

Työn ohessa siis iltaisin.

On kukkua, että vanhempana ei voisi oppia. Voi, ehkä tehokkaamminkin, jos on oppinut opiskelemaan.



Tärkeintä on toisto. Lue ensin. Kertaa sitten tunnin kuluttua asia, sitten kertaat 24 h, 2 päivän ja viikon kuluttua. Kuukauden päästä palaa opettelemaasi ja katso, mitä muistat, mitä olet unohtanut. Jos olet unohtanut paljon (n. 40-30% unohtuu joka tapauksessa), niin aloitat syklin alusta.



Aivot tarvitsevat oppiakseen harjoitusta vähintään kaksi kertaa viikossa. Kerta ei riitä muodostamaan muistijälkiä.



Parempi opiskella vähän usein kuin paljon kerralla. Päätä, että vaikka joka 2. päivä opiskelet 20 minuuttia. Laita munakello soimaan. Sitten teet jotain muuta. Ihmisen aivot oppivat tehokkaimmin 10 ekaa minuuttia opiskeluhetken aloittamisesta ja 10 vikaa minuttia ennen lopettamista. Näin maksimoit oppimisen.



Opiskele mahdollisimman monikanavaisesti: lue, puhu, lue ääneen, kirjoita, piirrä, kuuntele, kokkaa, mieti.



Päätä opetella kolme uutta sanaa joka päivä. Tai edes yksi. Tsekkaa kerran viikossa, että muistat sillä viikolla opettelemasi sanat vielä.



T. aikuisten enkunope

Iso kiitos perusteellisista neuvoista!

Kuulostavat tosi loogisilta ja kaksikymmentä minuuttia 3-4 kertaa viikossa on kohtuullista kun on työ ja perhekin hoidettavana.











ap :-)

kannattaa suunnata Espanjaan (tai johonkin muuhun espanjankieliseen maahan) ja yrittaa puhua paikallisten kanssa niin paljon kuin mahdollista! Miten pidemmin pystyt siella oleilemaan, sita parempi. (Ymmarran toki etta aika harvalla on oikeassa elamassa lahtea Espanjaan pariksi kuukaudeksi ihan muutn vaan).



Ehka loydat Suomesta jonkun espanjankielisen kaverin jonka kanssa vosit puhua. Mutta sen olen huomannut, etta on ihan eri asia KAYTTAA kielta kun opiskella sita. Ei siita ole hyotya etta osaa taivuttaa kaikki epasaannolliset verbit jos sitten ei saa suuta auki). Ja monesti tunneilla ei opi sellaista kielta mita puhutaan kyseisessa maassa.



Hyvia kieliopintoja sulle! :)

Iso kiitos perusteellisista neuvoista!

Kuulostavat tosi loogisilta ja kaksikymmentä minuuttia 3-4 kertaa viikossa on kohtuullista kun on työ ja perhekin hoidettavana.

ap :-)

Laskepa siitä paljonko 20 inuuttia on, kyllä olisi syytä käyttää ainakin 4 tuntia päivässä opiskelluun että jotain opit.

Hanki musiikkia opettelemallasi kielellä. Kuuntele sitä aina välillä, pikku hiljaa alat löytämään sieltä niitä sanoja, joita jo osaat. Ja lauserakenteet voi tarttua päähän ihan huomaamatta.



Konkreettisia asioita kuvaavien sanojen opettelussa voit käyttää apuna tarralappuja. Kiinnität vaikka peiliin sanan peili kohdekielellä. Jonkun fraasinkin voit lappuun kiinnittää. Peiliin vaikka hyvää huomenta, ulko-oveen näkemiin, jne.



Tee itsellesi opiskelukortteja. Kirjoita toiselle puolelle jokin lause, jonka haluat opetella, kohdekielellä ja toiselle puolelle käännös suomeksi. Sitten käyt näitä kortteja läpi ja siirrät aina pinosta pois ne kortit, jotka jo osaat. Voit laittaa lukutaitoiset lapsetkin kyselemään sinulta.



Tärkeää on opetella mielekkäitä kokonaisuuksia. Esim. juuri kokonaisia lauseita. Tai samaan aihepiiriin liittyviä sanoja. Tällöin ne jäävät paremmin mieleen.



Tee itsellesi oma kielioppi. Lainaa vaikka kirjastosta toisen sarjan oppikirja kuin teillä käytössä ja vertaile, miten samat kielioppiasiat opetetaan siinä. Laadi vihkoon tai tietokoneelle oma yhdistelmäsi näistä eri esityistavoista.



Mitä monipuolisemmin opeteltavan asian kanssa pelaat, sitä paremmin opit.

Luin kuinka eräs rouva panetti itseään etelässä vuuodesta toiseen ja kuunteli lääpällään panijoiden upeaa puhetta.



Opiskeli kieltä ja selvisi kuinka sivistymätöntä ja rivoa oli puhe. Meni maku koko hommasta.

Iso kiitos perusteellisista neuvoista!

Kuulostavat tosi loogisilta ja kaksikymmentä minuuttia 3-4 kertaa viikossa on kohtuullista kun on työ ja perhekin hoidettavana.

ap :-)

Laskepa siitä paljonko 20 inuuttia on, kyllä olisi syytä käyttää ainakin 4 tuntia päivässä opiskelluun että jotain opit.

Eikä monelle mahdollistakaan. Uuden opettelu jää, jos aina miettii, että voi ei, nyt pitäisi sitä espanjaa opetella, mutta ei nyt ole aikaa istua 2 tuntia kirjan ääressä...

20 minuuttia sen sijaan löytyy joka päivästä. Ajan voi nipistää vaikka siitä, kun odottaa ruoan kypsymistä, ennen harrastukseen lähtöä, odottaa lempiohjelman alkamista tvstä, jne.

Ja jos päivässä joskus löytyy toinenkin 20 minsaa, niin sitten käyttää senkin hyödyksi! Kynnys on matalampi, kun tietää, että tähän ei nyt tarvi koko iltaa uhrata.

Tunnen professorin, joka kiireisen työnsä ja perheen lomassa opiskelee kolmea kieltä yhtä aikaa tällä 20 minuutin tekniikalla.

T. se enkunope

Mieheni, syntyperäisen espanjanopettajan kanssa järjestämme suomalaisille aikuisopiskelijoille tarkoitetun 2 viikon kieli- ja kulttuurikurssin Espanjassa ensi kesänä.



Tavoitteena on antaa nopea startti kielenopiskeluun sekä tutustuttaa opiskelijat täkäläiseen kulttuuriin tavalla, joka innostaa jatkamaan opintoja kurssin jälkeen Suomessa.

Vapaa-aikaa on rajallisesti, eikä 2-4h päivässä ole mitenkään mahdollista. Yhtenä iltana viikossa on 2h opistolla.

Sitäkin mietin, että pienemmän lapsen harrastuksen yhteydessä voisinkin jää pukukoppiin odottamaan ja opiskelemaan. Tähän mennessä olen käyttänyt sen ajan kaupassa käyntiin.

Tulipa hyvä mieli kannustuksesta ja neuvoista!

Feliz Año Nuevo

ap ;-)

Eikä monelle mahdollistakaan. Uuden opettelu jää, jos aina miettii, että voi ei, nyt pitäisi sitä espanjaa opetella, mutta ei nyt ole aikaa istua 2 tuntia kirjan ääressä...

20 minuuttia sen sijaan löytyy joka päivästä. Ajan voi nipistää vaikka siitä, kun odottaa ruoan kypsymistä, ennen harrastukseen lähtöä, odottaa lempiohjelman alkamista tvstä, jne.

Ja jos päivässä joskus löytyy toinenkin 20 minsaa, niin sitten käyttää senkin hyödyksi! Kynnys on matalampi, kun tietää, että tähän ei nyt tarvi koko iltaa uhrata.

Tunnen professorin, joka kiireisen työnsä ja perheen lomassa opiskelee kolmea kieltä yhtä aikaa tällä 20 minuutin tekniikalla.

T. se enkunope

melko mahdotonta. Kolme lasta ja.....

Mieheni, syntyperäisen espanjanopettajan kanssa järjestämme suomalaisille aikuisopiskelijoille tarkoitetun 2 viikon kieli- ja kulttuurikurssin Espanjassa ensi kesänä.

Tavoitteena on antaa nopea startti kielenopiskeluun sekä tutustuttaa opiskelijat täkäläiseen kulttuuriin tavalla, joka innostaa jatkamaan opintoja kurssin jälkeen Suomessa.

Opettelin aikuisiällä venäjää ja ainakin minulle isoin ongelma on se, että kielen "taju" puuttuu, kun sitä ei kuule säännöllisesti ja lisäksi jos opiskeli pari kertaa viikossa, joutui joka kerta ikään kuin orientoitumaan alusta siihen, että jaa, nyt tällainen vähän outo kieli.



Auttoi tosi paljon, kun lainasin kirjastosta oppikirjat, joissa oli mukana cd, jolle oli luettu äänen kirjan kappaleet ja latasin ne ipodilleni. Kuuntelen kappaleita, jotka olen jo kääntänyt arjen lomassa, esimerkiksi bussissa, kävellessä jonnekin, kaupassa käydessä ja tiskatessa. Välillä oikein keskityin kuuntelemaan, välillä nauha pyöri vaan taustana.



Tuo ei vie periaatteessa yhtään aikaa ja minusta oli helpompaa oppia sanastoa, ääntämystä, kuulunymmärätmistä ja saada tuntumaa siihen, mitä tekee kun kuuli opittaa kieltä päivittäin.

koska pitkälti lausutaan kuten kirjoitetaan ja monikot ovat loogisia. verbeissä on kuten suomessa taivutukset ja verbimuodot poikkeavat suomenkielestä.



Itse olen opiskellut kansalaisopistosa espanjaa 10 vuotta ja käynyt espanjassa 2 viikon kielikurssilla. Kyllä sitä ajan kanssa kummasti sanavasrastoa kertyy. Suomalaisille kuten itsellekin vaikeinta on puhuminen, koska mahdollisuuksia espanjan kielen käytöön on todella vähän.



tsemppiä opiskeluun.

http://www.worddive.com/fi/



Tuo on sellainen maksullinen mutta hauska tapa oppia sanastoa. Itse olen lyhyessä ajassa oppinut aika paljon sanoja ja ennen kaikkea inspiroitunut kielestä. (Juuri espanjaa olen tuolla "opiskellut".) Kieliopin oppimiseen ei ehkä paras väline, mutta sanojen oppimiseen kyllä. Samalla kuulee ääntämisen, ja ohjelma mukautuu omaan oppimiseen. Suorastaan viihdyttävä tapa oppia!

Isäni oli yli 60-vuotias, kun opetteli venäjän. Ja hänen kielitaitonsa riittää esimerkiksi puhelinkeskusteluun, mikä on jonkinlaisen taidon osoitus. Työtavat näyttivät olevan suunnilleen samat kuin lukioikäisillä: oppitunteja, kotitehtäviä ja käytännön harjoittelua.



Aikuisen ajattelu poikkeaa jonkin verran nuoren ajattelusta, ja jos edellisestä opiskelusta ylipäätään on vuosikymmeniä, on kovin mahdollista, ettei opiskelu tuota tuloksia yhtä joutuisasti kuin lukioiässä. Oma aikansa kuluu itselleen sopivien työtapojen ja strategioiden opiskelussa. Arvelen kuitenkin, että keski-ikäisenä on hyvät mahdollisuudet oppia uutta kieltä erinomaisestikin. Aikanaan kävin iltalukiota, ja tunneille osallistui monia eläkeläisiä, jotka sanoivat vain nauttivansa opiskelusta ja uuden oppimisesta. Ja ymmärtääkseni he saivat samanlaisia koetuloksia kuin nuoremmat: kuka tyydyttäviä, kuka kiitettäviä.