Ällöttääkö kakkavaipan vaihtaminen sinua - entä miestäsi?

vaipan vaihtamaan. Kyllä ällöttää, etenkin aamuisin. Kerran myös pyyhkin kakat potalla käynnin jälkeen, oli valehtelematta oksennus lähellä. No, kaipa siihenkin tottuu jos joskus oma lapsi tulee.

Yleensä ei erityisesti, kun kyse on pikkuvauvasta. Isomman lapsen kakassa ei ole yhtään mitään hauskaa, eikä suloista, mutta senkin siivoaminen kuuluu ikäänkuin hommaan.

vaippojen vaihtaminen ei ole ällöttänyt yhtään meitä kumpaakaan. Vanhusten vaippojen vaihto on jo toinen asia..

Olen töissä päiväkodissa, pienten ryhmässä ja kyllä ennen oman lapsen saamista ällötti välillä kovastikkin ne kakkapeput. Toki siihen tottui ja se oli ihan normaali osa työtä. Ei sitä silleen "voi ei taas pitää vaihtaa" ajatellut enää vähän ajan päästä. Mutta kyllä oman lapsen vaippa on silti eri.



Varsinkin vauvalle se maitokakka, vaikka onkin löysää ja menee joka paikkaan ei musta edes haise niin pahalle. Siihen tottuu nopeasti, eikä se lapsen kasvaessakaan sen kummemmaksi muutu. Kun on jo siihen kakkaan tottunut, niin sama se on vähän haisevampikin paketti. Siinä vaiheessa se vaihtaminen menee jo rutiinilla kuitenkin. Pakko se on kuitenkin tehdä haisi pahalle tai ei! :D

mitä jonkun toisen lapsen :D Ainakin minun kohdalla. Oksetti vauvan sonnan haju ennen omia lapsia hirvittävän paljon, mutta oman palleron saatua ei enää. Ja kaikkeen tottuu.

Lapsen saamisessa se paskan haju on pienin pelko.

Ei edes vanhuksien vaipanvaihto ole koskaan minua kuvottanut, joskus on haju saattanut olla tyrmäävä, jos ei ole varautunut tarpeeksi aikaisin nenän sulkemiseen.

koska olen ne vaipanvaihdot ja pesut niin monta kertaa joutunut aikanaan, monen lapsen äitinä kokemaan.



Nyt mummoiässä mulla on 2 kissaa, ja niiden paskojen siivoominen hiekkalaatikosta ällöttää kyllä, yökkien ja hengittämättä sen teen.



Eli kyllä jos lasta toivoo, on se kakan haju pienimpiä murheita. Sitä kestää kovin vähän aikaa, sen sijaan muu huolehtiminen kestää väh. 18 vuotta.

Yksi taho perheessämme on kuitenkin kohtuuttoman kiinnostunut ja innostunut etenkin kakkavaipasta ja se taho on koira. Ihan satavarmasti nappaa vaipan jos sattuu sen saamaan, nenä pitkällä nuuskuttaa ja yrittää näyttää siltä että "hei anna se vaippa tänne, mä tiedän mitä sillä pitää tehdä ja hoitelen homman"

Vaikka olen tottunut jo pienestä vaihtamaan pikkusisarusten vaippoja. Pienen vauvan kakka ei ole niin ällöttävää, mutta sitten kun pitä taaperon "oikeaa" kakkaa siivoilla, se ällöttää. Ikinä en haistele, olen jo lapsesta oppinut hengittämään suun kautta niin että en haista, koska jos haistaisin niin en pystyisi olemaan ykäämättä. En haistele koskaan vessassakaan, itse ollessani siellä.

Mua ällöttää joskus, jos haju on voimakas. 1v lapsi. Mies ei koskaan valita.

Hyiii

Kyllä, molempia ällöttää. Onneksi ainakaan mä en ole ollut ikinä lähelläkään tilannetta että pitäis moiseen koskea.