Olenko äidileni velkaa sen että kerron ennen hänen kuolemaansa

reiluu...

Ja se, että lyön luurin korvaan joka kerta kun se yrittää soittaa.

En osaa vastata. Mulla vähän sama tilanne, mutten osaa ajatella olisiko kuvitteellisesti kuolevalle äidilleni parempi tietää vaiko olla tietämättä. Jos oma lapseni nyt olisi kyseessä, niin haluasin tietää.

ni ois helpompi kommentoida

Mieti valintaasi siltä kantilta, kenellekään muulle et ole tässä elämässä velkaa kuin itsellesi.

Riippuu kyllä ihan tilanteesta.

Kumpi teistä on ollut kohtuuton?

Auttaisiko kertominen sinua? Entä häntä? Vai haluatko nimenomaan kostaa hänelle kertomalla? Ansaitseeko hän sen?

Entä saisiko se sinut voimaan paremmin?

pidä häneen yhteyttä, en kerro, lyön luurin korvaan ja uhkaan tehdä rikosilmoituksen jos ämmä vielä soittelee.

Ja syy: äitini asetti aviomiehensä hyvinvoinnin lastensa hyvinvoinnin edelle, ei sellainen saastakassa ansaitse olla edes mummo.

Mädäntyköön yksiöönsä.

minun lapsilleni. Ei ainakaan niin että minä äitini ja lasteni välejä olisin tukemassa ja tapaamisia järjestämässä.

toivottavasti omat lapsesi eivät lyö sinulle luuria korvaan, kun riistit heiltä mummon.

voisitko kertoa vai oletko niitä, jotka katkeroituu ja loukkaantuu pienistä

pidä häneen yhteyttä, en kerro, lyön luurin korvaan ja uhkaan tehdä rikosilmoituksen jos ämmä vielä soittelee.

Ja syy: äitini asetti aviomiehensä hyvinvoinnin lastensa hyvinvoinnin edelle, ei sellainen saastakassa ansaitse olla edes mummo.

Mädäntyköön yksiöönsä.

Millä tavalla asetti edelle? Missä mielessä?

puolusteli väkivaltaista juoppoa eikä puolustanut lapsiaan.

Toivottavasti joku väkivaltainen juoppo hakkaa kännissä äitini hengiltä tai makaamaan vihanneksena vanhainkotiin.

joku kerta kännissä, toivon niin, on äkkipikainen ja vahva.

itse, mutta taudit ehtivät ensin. Ja tuskin se isäni oli.

ja käytti rahojaan siihen, vaikka olisi voinut kustantaa meille lapsille vähän kivempia ja muodikkaampia vaatteita esimerkiksi. Saimme hävetä koulussa vanhanaikaisia farkkujamme.



Kun sain esikoisen, ei äiti tullut sitä hoitamaan kaverina vaan lähti miehensä kanssa ulkomaille kahdeksi viikoksi. Olisin tarvinnut apua, koska olin väsynyt synnytyksestä ja mies ei voinut pitää isyyslomaa. Mutta ei, ei perunut matkaansa, vaikka pyysin.



Monta muutakin syytä on. Mädäntykööt yksiöönsä

Ja syy: äitini asetti aviomiehensä hyvinvoinnin lastensa hyvinvoinnin edelle, ei sellainen saastakassa ansaitse olla edes mummo.

Muistan vaan, että aiheesta oli puhetta palstalla jokin aika sitten. Jäi silloinkin epäselväksi, mistä tässä oli käytännössä kyse. Et ilmeisesti halua kertoa tarkemmin? Vaikea ulkopuolisena sinänsä sanoa juuta tai jaata, kun se aviomiehen asettaminen lasten hyvinvoinnin edelle voi merkitä vähän mitä tahansa. Salliko äiti aviomiehen pahoinpidellä tai hyväksikäyttää lapsia? Vai oliko kyse rakkauden ja huomion suuntaamisesta miehelle lasten jäädessä vaille? Vai jokin muu tilanne?

No. Mitä oikeastaan haluaisit äidiltäsi? Tarkoitan, mikä olisi se reaktio, jonka toivoisit herättäväsi, kun kerrot tämän syyn hänelle? Haluatko anteeksipyynnön? Korjaisiko se mitään?

Vai haluatko selityksen? Olisiko sellaista selitystä olemassakaan, joka voisi muuttaa mielesi?

Vai haluatko ainoastaan rangaista häntä?

Mitä jos äitisi reaktio olisikin sinulle pettymys, se vihoviimeinen loukaus, piste i:n päälle. Kaiken sen jälkeen hän ei vieläkään suostu myöntämään virhettään tms. Tekisikö se koko jutun entistä tuskallisemmaksi sinulle?

vanhempiensa luona vaikka asuvat lähekkäin. Kai noihin aina joku käypä syykin on. Minkälaisen aviomiehen muuten valitsit

kanssa se jää sinua itseäsi kalvamaan. Kannatan keskustelua.

ja äitiini saattaisin olla yhteyksissä jos se tajuisi mikä paskakasa se on ja matelisi edessäni anteeksiantoa anoen.

Mutta äitini on niin tyhmä, ettei tajua tehneensä mitään väärää ja luulee ansaitsevansa olla mummo.

Mutta eipä aiheesta enempää, en vaihda puhelinnumeroani, teen suoraan rikosilmoituksen jos ämmä vielä ottaa yhteyttä.

Olet katkera siitä, että osti auton eikä merkkikuteita teille?