Lue keskustelun säännöt.
Nyt se toinen on sitten tulossa ja olen kauhuissani!
21.09.2011 |
Plussa tuli jälleen, ihan suunnitellusti ja toivotusti. Nyt kuitenkin yöunet menee kun mietin kaikkea hullua...miten ihmeessä kahden pienen kanssa pärjää? Riittääkö minulta silti tarpeeksi aikaa ja huomiota ykköselle? Riittääkö rahat ja tila? Onko meillä enää koskaan omaa aikaa?
Ja ennen kaikkea, jaksanko tämän kaiken alusta?
Kannustuksia ja "selviytymistarinoita" kaivataan, kiitos :) !
Kommentit (7)
tulee olemaan jotain reilun 2v paikkeilla.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoiseni on 3v5kk kun kolmas syntyi.
Elämä pyöri pelkästään lapsten ja kodin ympärillä muutaman vuoden.
Edes lenkille en haaveillut meneväni yksin.
ja mua lohdutettiin että siksi se aika on 9kk että siihen ajatukseen tottuu. =)
t:2
Ja kaikki sujui mainiosti. Ei ollut mustasukkaisuutta tms. Kuopus oli suht helppo vauva ja solahti perheen rytmiin mielestäni nopeasti.
Esikoisen kanssa oli aikaa ja aina imetystilanteissakin esikoinen oli kainolassa lukemassa kirjoja tai vaan siliteltävänä.
Nyt kun pojat ovat isompia, toinen eskarilainen ja toinen pian 4,5v niin on jossain määrin henkisesti rankempaa. Pojat tappelee jonkun verran keskenään. Ovat kyllä kavereitakin, mutta päivittäin kinaavat ym. Ovat kyllä omatoimisia jne, että siinä mielessä on helpompaa kuin silloin kun oli kaksi vaippaikäistä.
Tsemmpiä tulevaan! Hienosti se menee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin minä olen kokenut. Meillä 3 lasta 2v ikäeroin. Tokan tullessa koin myös tunteita että ensimmäinen raukka jäisi liian vähälle huomiolle mutta toisin kävi. Nyt kaikki nämä kolme ovat hitsautuneet toistensa parhaimmiksi ystäviksi ja myös tappelukavereiksi toki. Monesti huokailen että miten ihana kun on kolme lasta!
Heti kun vauva oli sen ikäinen että alkoi ottaa kontaktia niin just se isosisko sai parhaat hymyt ja pienempi aina seurasi isomman touhuja. Sitten kun vielä aikuinen sen huomaa ja tämän kertoo isosisarukselle niin se on tosi palkitsevaa isommallekin kun huomaa miten tärkeä on pienemmälle.
Meillä on kyllä tehty niin että vauvat ovat saaneet runsaasti syliä ja läheisyyttä yötä päivää mutta arki käytännössä pyörii isosisaruksen ohjelman mukaan ja vauvat ovat kulkeneet mukana. Esikoisen elämä on muuttunut melko vähän vauvan tulon myötä. Tietty joskus joutuu odottamaan vuoroa kun vauva ei odota ja myös mustasukkaisuutta oli kovasti pari ekaa kuukautta. Mutta siitä se sitten on helpottunut heti kovasti.
Onnea plussasta!
mutta kysyn mitä teillä lapsille tulee ikäeroksi? itse mietin samoja juttuja ja ollaan meinattu ikäeroksi n 3v.