Mitä kuuluu yleissivistykseen? ov
Mieheni on tyhmä -ketjun innoittamana kertokaahan mitä teidän mielestänne jokaisen suomalaisen kuuluu tietää. Mikä on se yleissivistyksen taso, joka jokaisen peruskoulun käyneen tulee vielä vuosienkin päästä muistaa?
Minusta jokaisen kuuluu tietää esimerkiksi presidentti ja pääministeri ja nimeltä muutama ministeri. Yksinkertaiset yhteen- ja vähennyslaskut sekä prosenttilaskujen periaate samoin pitäisi jokaisen tietää. Historiasta pitää tietää pääpiirteet 1. ja 2. maailmansodasta ja osata sijoittaa ne edes suunnilleen oikeille vuosille. Maantiedosta sen verran että osaa sijoittaa maat oikeisiin maanosiin ja suurimpien maiden pääkaupungit.
Nämä esimerkkeinä. Mitä lisäisitte listaan tai ottaisitte pois?
Kommentit (9)
(esim. maito, liha, peruna, leipä ja munat)
Kyllähän noi mainitsemasi kuuluvat yleissivistykseen. Lisätään joukkoon vielä kerto- ja jakolaskut, historiasta myös vähän laajemmin Suomen ja maailman historiaa kuin pelkät maailmansodat, perusbiologiaa esim. lisääntymisen osalta, terveystiedon perusteet, politiikan perusteet ja sen historia (tärkeä ja nykyään monilta hukassa!).
Mutta ehkä tärkeintä on kuitenkin se kyky ymmärtää, pohtia, hankkia tietoa ja soveltaa sitä, kuin minkään yksittäisen asian muistaminen.
Yleissivistykseen kuuluu tietää, mistä voi etsiä tietoa. Siihen kuuluu myös se, että myöntää mahdollisen tietämättömyytensä. En usko mihinkään yksittäisten tietojen ulkoa opetteluun.
määritellä yleissivistystä kovin tiiviisti, mutta ehdottomasti kallistun enemmän tälle kannalle kuin sille, että se olisi jotain yksittäisiä tietoja.
Yleissivistys on ehkä myös sitä, että osaa suhteuttaa asioita ja tapahtumia toisiinsa, esim. nähdä historian vaikutuksen tähän päivään.
miksi ihmeessä historiassa on tärkeätä juuri 1. ja 2. maailmansota.
Nehän ovat vain yksittäisiä pieniä detaljeja lähihistoriasta.
Yleissivistykseen kuuluu tietää, mistä voi etsiä tietoa. Siihen kuuluu myös se, että myöntää mahdollisen tietämättömyytensä. En usko mihinkään yksittäisten tietojen ulkoa opetteluun.
määritellä yleissivistystä kovin tiiviisti, mutta ehdottomasti kallistun enemmän tälle kannalle kuin sille, että se olisi jotain yksittäisiä tietoja. Yleissivistys on ehkä myös sitä, että osaa suhteuttaa asioita ja tapahtumia toisiinsa, esim. nähdä historian vaikutuksen tähän päivään.
meinasin vastata, että suurinpiirtein lukion tietotaidollinen taso, mutta siellä itselleni jäi ainakin vielä aika sirpaleinen tieto, enkä osannut yhdistellä asioita esim. hissasta muihin asioihin.
Toisaalta näiden edellisten lisäksi myös jonkinlainen kyky keskustella itselleen vieraan näkökulman kanssa, koska se avaa taas uusia näkökulmia. Eli kyseenalaistaa se, mitä ovat suuret totuudet, ajatella eri puolilta asioita, eikä omaksua asioita sellaisinaan.
maantiedosta, historiasta, luonnontieteistä, matematiikasta, kielistä, terveystiedosta, taiteista jne. Ehdottomasti myös kyky lukea ja kirjoittaa omaa äidinkieltään sujuvasti. Mielenkiinto ajankohtaisiin asioihin ja niiden seuraaminen. Sivistyneet käytöstavat.
Nimenomaan sellainen perusymmärrys eri "tieteiden" alueilta, että tietää suunnilleen mitä esimerkiksi tähtitieteessä tutkitaan (erottaa planeetat tähdistä ja aurinkokunnat galakseista), tietää mitä tarkoittaa alkuaine ja että aine koostuu molekyyleistä ja atomeista ja sitäkin pienemmistä hiukkasista, evoluution perusperiaatteen, suurten uskontojen syntyajan suunnilleen, matematiikasta juurikin nuo peruslaskut ja prosenttilaskun periaate ja että ymmärtää äärettömän käsitteen, biologiassa tietää mikä on solu ja suvullisen lisääntymisen käsite on tuttu, tietää vaihto- ja tasalämpöisen eron, historiasta eri maanosien suuret kulttuurit ovat ainakin nimeltä tuttuja ja länsimaiden historiasta osaa sanoa suunnilleen milloin oli keskiaika, milloin löytöretkeilijät liikkuivat, milloin yhdysvallat itsenäistyi, milloin käytiin maailmansodat ja suomen historiasta milloin on oltu kenenkin vallan alla.
Tämmöisiä....
(esim. maito, liha, peruna, leipä ja munat)
kuuluu tietää, mistä voi etsiä tietoa. Siihen kuuluu myös se, että myöntää mahdollisen tietämättömyytensä. En usko mihinkään yksittäisten tietojen ulkoa opetteluun.