Lue keskustelun säännöt.
Yhden luokan yli hyppäys.
29.09.2011 |
Opettaja ja erityisopettaja ekaluokkalaisen lapsemme koulussa ovat alkaneet puhua, että voisimme pohtia, josko haluaisimme, että lapsi siirtyy joko vuoden vaihteessa tokalle tai sitten ensi syksynä suoraan kolmannelle. On kuulemma nyt niin lahjakas ja taitava, että oksat pois. Ja varmasti onkin tiedollisissa aineissa ja omaksuu uutta selvästi paljon luokkatovereitaan nopeammin.
Mutta mutta, lapsi ei selvästikään yhtään turhaudu tunneilla, vaikka on valmis hommiensa kanssa jo paljon ennen muita. On nyt saanut luvan lukea, kun on saanut tehtävänsä tehtyä, mikä on minusta oikein hyvä ratkaisu. Eikä hän nyt kuitenkaan ole mikään maailman innokkain koululainen, esim. läksyjen kanssa taistellaan joka päivä. Lisäksi lapsi ei ole mitenkään sosiaalisesti kaikkein lahjakkain ja on nyt vihdoin onnistunut saamaan pari kaveria. Ja toisaalta taas ei osaa vielä edes kunnolla leikata saksilla. Ja sitten kuitenkin kävisi nyt syksyllä alkaneen kielentunneilla vanhojen luokkalaistensa kanssa ilmeisesti. Vaikka opettaja sanoi, että hyvin pienellä vaivalla kuulemma kirisi tokaluokkalaiset kiinni siinäkin.
Mä en nyt näe tässä hommassa oikein mitään järkeä. Tietysti pitäisi luottaa kai ammattilaisiin, mutta he ovat tunteneet lapseni nyt vähän reilun kuukauden ajan ja minä kyllä näkisin, että olisi parempi mennä ihan sen oman porukan mukana.
Onko täällä jollakin kokemusta luokan yli hyppäämsestä? Onko se sitten aina kurjaa olla se nuorin ja mitä jos uusia kavereita ei niin vain löydykään? Mutta tuleekohan turhautuminen jotenkin jälkijunassa, kun lapsi tajuaa, että kaikki mitä koulussa tehdään on järkyttävän helppoa? Antakaa mulle ajatuksia :)
Kommentit (5)
Mä olen vähän samoilla linjoilla. Jos tuo lapsi olisi erittäin innokas oppimaan koko ajan uutta, niin voisin olla eri mieltä, mutta hän on omalla tavallaan vähän laiska. Mä jotenkin näkisin, että tietynlainen hitaus koulunkäynnissä sopisi hänelle hyvin. Joskus hänen kuitenkin on ruvettava tosissaan tekemään töitä, koska ikuisesti ei ole helppoa. Mutta oppisiko hän siihen sitten paremmin, jos ei nyt alkuun tottuisi niin kovin tähän helppouteen. En tiiä. Tuosta ikäeroasiasta olen ennen kaikkea samaa mieltä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
poika on valtavan innokas oppija, sosiaaliset taidot huippuluokkaa, matikka ja äidinkieli menee kuin vettä vaan. MUTTA tulee koulusta innoissaan, kun on oppinut ympän tunnilla jotain uutta. Eli pointtini on se, että vaikka monet asiat sujuvat hyvin, on ne korkeammilla luokilla olevat silti ehtinyt oppia paljon enemmän.
Pyydä lapsellesi kakkos/koslmosluokan monisteita lisäreeniksi, niin meilläkin on tehty. Poika siis nyt kakkosella.
- 2
muita n. vuotta nuorempi oppilas, eikä hänellä kyllä ollut mitään ongelmia koulun eikä kavereiden saamisen suhteen, oikeastaan päinvastoin. Muut tietenkin leikkimielisesti vähän kyräilivät, että "juniori", mutta ei se ollut tosiaan mitään vakavaa. Hassua oli vaan mennä synttäreille, kun itse olen vielä alkuvuodesta syntynyt. :) Mutta siis käytännössä tuo ikäero ei missään näkynyt.
Mun serkulle ehdotettiin myös lapsena luokan yli hyppäämistä, mutta äitinsä oli vähän samaa mieltä kuin sinä, että sosiaalisissa taidoissa oli parantamisen varaa ym. Ja hänen mielestään teki oikean päätöksen, kun ei laittanut lastaan ylemmälle luokalle, vaan antoi tämän mennä porukan mukana. :) Toisaalta hänellä oli vähän hankaluuksia myöhemmin, kun oli tottunut ettei koulussa tarvitse tehdä hyvien numeroiden eteen juuri mitään.
esim. äikän ja matikan tehtäviä ylemmisltä luokilta, jos ei hyppää, koska silloin ei ole taas siellä mitään opittavaa. Ja mun mielestä se on ihan järkevä ajatus. Tässä kai toimittaisiin niin, että lapsi kävisi nyt pikavauhtia ykkösen ja/tai kakkosen, riippuen siitä, koska siirtyisi ja olisi näin ollen samalla tasolla muiden kanssa.
Mun nähdäkseni riittäisi nyt, että tekee tehtävät ja lisätehtävät ja sen jälkeen lukee kirjaa. Varsinkin kun se tuntuu lapselle olevan ihan riittävän haasteellista. Hän tekee siis ihan mielellään ne helpot tehtävät myös ja koska hienomotoriikkakaan ei ole mitään huippulaatua, niin sehän on vain hyvä :) Lisäksi kielenopettaja on antanut sanalistoja lapselle opeteltavaksi lisätehtävinä, mikä on myös hyvä juttu, koska sehän ei haittaa, että sanavarasto on laajempi kuin muilla, kun ne kielioppiasiat pitää kuitenkin opetella pääasiassa opettajan johdolla, mutta sanat tuo takoo päähänsä melkein kertalukemalla.
Nyt tuo opettaja on periaatteessa oikein halukas tukemaan tällaista lievästi eriytettyä opetusta, mutta opettaja vaihtuu kolmosella ja sitten on mahdollisesti edessä uusi mietintä siitä, jaksaako lapsi muun ryhmän mukana ja kuinka paljon opettaja on valmis tekemään lisätyötä sen eteen.
Mutta kyllä mä silti koen, että on fiksumpaa nyt vain pysytellä omissa porukoissa ja treenata sitten vaikka sitä saksilla leikkaamista, jos tulee aika pitkäksi :)
ap
samaa pojan ollessa ekalla. Kieltäydyin, koska:
- Jossain vaiheessa se kumminkin kostautuu
- Lapsi joutuisi olla aina vuoden muita nuorempi
Eli kokemuksia en voi kertoa, mielipiteitä kyllä.