minkä ikäisen vauvan äiti "saa" alkaa valittaan väsymystään?
meillä nyt kuukauden ikänen ja illat ja yöt pelkkää huutoo, mies yötöissä ja muutenki paljon pois, joten ei oo paljon tullu nukuttua. Koska on voi hyvällä omalla tunnolla sanoo et väsyttää?
Eikä tartte sanoo, ettei kannata niitä lapsia tehä jossei jaksa hoitaa, jaksan kyl vaik väsy oonki....
Kommentit (21)
Ettei vauvan kanssa saa missään vaiheessa valittaa väsymistään. Aina törmää tuohon "Mitäs oot sen tehnyt" kommenttiin.
Sit rupeaa helpottamaan:)
Mutta ainahan saa sanoa olevansa väsynyt.
Jos vauva valvottaa kovasti vielä 7 kk iässä, hae apua. Unikoulu yms.
kuusi ekaa kuukautta nukkui kuin tukki. Sitten menikin unet.
Rupesiko vauva valvottaa vai mikä syynä?
Mulla vauva nyt 5 kk ja nyt on ruvennut nukkumaan, niin että omat unetkin on n. 8 tuntia. Siinä yksi herätys välillä.
Tuleeko joku uusi vaihe taas siinä 7 kk?
Kun äiti voi hyvin niin vauvakin voi hyvin. Et ole huono äiti jos lapsi on vaikka yhden yön mummolassa tms. Saatko lapsen hoitoon vähäksi aikaa? Voiko miehesi jotenkin auttaa? Yksi hyvin nukuttu yö korvaa monta tulevaa. Muista levätä!!
saa koskaa valittaa mitään lapsiin liittyvää. Aina sun on kestettävä kaikki kun olet kerta lapsen "tehny".
Ja sitten omaan mielipiteeseen:
Jos tuntuu siltä, että nyt on väsynyt niin silloin. Jokainen ihminen on yksillöllinen. Toiset kestää paremmin, toiset taas ei. Ihminen saa olla väsynyt ja sillon on hyvä hakea ainakin edes juttuseuran kannalta jollei muuten apua saa. Pahaoloaan kannattaa purkaa. Se ei tee kenestäkään sen huonompaa äitiä jos toinen kestää vähemmän kun toinen. Mulla oli jossai vaiheessa väsymys todella paha, se ei johtunu siitä etteikö vauva ois nukkunu hyvin vaan mä en saanu öisin unta. Pyörin vaan, jos sain niin heräsin vähän väliä siihen, että vauva on mukamas putoamassa jostain vaikka nukkuikin tyytyväisenä. Mulla oli mahdollisuus ottaa uneen auttavia lääkkeitä ja 2 viikkoa käytin ja helpotti. Sulla ei tietenkään oo mahdollisuutta jos mies on töissä, kun lääkkeiden alaisena ei todellakaan vauvaa saa hoitaa.
Mutta tsemppiä hirmuisesti sinne ja jaksamisia! Lohduttaa tai ei niin jossai vaiheessa se helpottaa varmasti, mutta väsymystä saa aina "valittaa" kun se oikeesti tuntuu siltä. Puhu miehesi kanssa, sekin helpottaa vaikka asialle ei välttämättä pysty tekemään mitään. Pyydä häntä hoitamaan lasta päivisin niin saat nukuttua tai muuta vastaavaa.
valittaahan lapsettomatkin väsymyksestä. Kannattaa heti vaan sanoa jollekin kun on väsynyt, ihan vaikka neuvolassa. Itse kun en heti sanonut omasta väsymyksestäni niin tuli yliväsymyksen myötä paniikki/masennus oireita. Nyt kun lapseni on kaksi vuotias olen vasta päässyt väsymyksestä yli. Mies on aina tehnyt reissutöitä. Sain ennaltaehkäisevästä perheneuvolasta hoitoapua kerran viikossa, kymmenen viikon ajan. Silloin sain nukkua univlekojani pois. Nyt taas osaan nauttia rakkaasta lapsesta kun en ole yliväsynyt. Voimia sinulle oikein paljon ja rohkeutta kertoa omista tuntemuksistasi!! :)
saan kyl torkuttua muutamaanki otteeseen, vauva nukkuu yleensä kaks pitempää pätkää n.kolme tuntia, itellä siihen nukahtamiseen menee vaan aina aikaa, nii se ei oo niin pitkä uni kun vauvalla. Ja aina on jotain pyykkien laittoo ja tiskaamista mihin tarttee kaks kättä, ennenku pääsee nukkuun. Ja yölläkin kyl torkun aina ku vauvaki torkahtaa hetkeks tissin jälkeen hetkeks.
ap
Luulin tulevani hulluksi vasymyksesta. Vauva piti herattaa 2,5 tunnin valein syomaan. Ei saanut imuotetta joten ma pumppasin pulloon ja syotin ja sitten viela vaipan vaihto ja royhtaisy. Eli ma nukuin itse alle 2 tunnin pätkiä. Siinä kk kohdilla itkin väsymystä ja uskoin vakavasti hulluksi tulemista. Mutta sitten vauva alkoi nukkua 3-4 tuntia putkeen ja mies otti pari yötä hoitoon ja tunsin itseni uudeksi ;)
Turha verrata väsymykseen jonka tuntee kun vanhempi lapsi valvottaa koska sänolet vieläbraskaudesta ja tuoreesta synnytyksestä lisäpoikki. Pyydä mieheltä/äidiltä/anopilta apua!
Vai onko sekä päivä- että yötyössä?
mies päivällä voi jonkin aikaa olla vauvan kanssa, mutta mun on kuitenki imetettävä, joten ei kauaa pysty. Samoin mun äidistä ei oikein oo apua, kun taas tarttee imettää. Ja vauva siis hereillä ollessaan syö todella tiuhaan. Mies on lisäks sm-tason urheilija joka tarttee kunnon unet ja päivisin menee paljon aikaa treeneihin, joten ei se paljon ehtiskään...
mies päivällä voi jonkin aikaa olla vauvan kanssa, mutta mun on kuitenki imetettävä, joten ei kauaa pysty. Samoin mun äidistä ei oikein oo apua, kun taas tarttee imettää. Ja vauva siis hereillä ollessaan syö todella tiuhaan. Mies on lisäks sm-tason urheilija joka tarttee kunnon unet ja päivisin menee paljon aikaa treeneihin, joten ei se paljon ehtiskään...
kokeillu siirtyä pulloruokintaan? Tai ainakin osittain? Syökö lainkaan pullosta? Se helpottaisi jo paljon, jos vauva oppisi syömään edes osittain pullosta niin mieskin voisi syöttää tai vanhempasi. Joko korviketta tai sitte pumppaat.
Vaikka mies onkin SM-tason urheilija tulee hänenki joustaa aina sillon tällön. Yhtä paljon äitinä tarvitset unta myöskin joskus kunnolla samoin kuin miehesi. Ymmärrän, että treenaaminen on rankkaa, koska oma mieheni on entinen juoksija ollut, mutta lasta tehdessä se on selvä, että arki tulee muuttumaan ja kummankin on joustettava puolin sun toisin, ettei toinen pala loppuun. Keskustele miehesi kanssa asiasta rauhallisesti, kerro miltä susta tuntuu ja yrittäkää tosiaan osittaista pullo ruokintaa niin syöttäminen onnistuu muiltakin..
Kotityöt tehdään muulloin. Vaikka silloin illalla, kun vauva itkee.
Missä vauva nukkuu yöt? Vieressäsi vai omassa sängyssä? Kokeile ottaa viereesi, jos ei jo ole siinä.
saan kyl torkuttua muutamaanki otteeseen, vauva nukkuu yleensä kaks pitempää pätkää n.kolme tuntia, itellä siihen nukahtamiseen menee vaan aina aikaa, nii se ei oo niin pitkä uni kun vauvalla. Ja aina on jotain pyykkien laittoo ja tiskaamista mihin tarttee kaks kättä, ennenku pääsee nukkuun. Ja yölläkin kyl torkun aina ku vauvaki torkahtaa hetkeks tissin jälkeen hetkeks.
ap
ja ainoa jonka yöunista on huolehdittu on mies!! Ei mene oikein! Kyllä mies voi jonkun yön valvoa ja kantaa vauvaa, jotta saat nukuttua.
mies päivällä voi jonkin aikaa olla vauvan kanssa, mutta mun on kuitenki imetettävä, joten ei kauaa pysty. Samoin mun äidistä ei oikein oo apua, kun taas tarttee imettää. Ja vauva siis hereillä ollessaan syö todella tiuhaan. Mies on lisäks sm-tason urheilija joka tarttee kunnon unet ja päivisin menee paljon aikaa treeneihin, joten ei se paljon ehtiskään...
apua hyvänen aika! Voitteko kysyä ketäääään avuksi kotiin auttamaan vauvan unen vahtimisessa vaikka kun itse koitat päästä uneen.. jatkat sitten vaikka vauva heräisi ja joku sukulainen katsoo sen perään. Nyt on saatava unta koska maailma näyttää niin eriltä kun olet levännyt.
Minä olin hormonien ja uuden elämäntilanteenkin myötä hyvin uupunut tuohon aikaan. Ihan itkin.. vaikka vauva nukkuikin suht hyvin mutta imetys vei kaikki voimat. Kovasti tsemppiä - joka ikinen viikko kasvattaa vauvaa ja tekee siitä helpomman minun mielestä.
Hyvä lukea välillä tällaisia ketjuja. Eipähän iske vauvakuume!
Jaksamisia kaikille teille, joilla on päällä se vaihe, kun joutuu valvomaan!
Jokainen lapsi on tietysti yksilö, väsyttäviä vaiheita tulee varmasti kaikille vanhemmille. Ja kyllä, minusta niistä saa ja pitää valittaa. Kaikkien jaksaminen loppuu välillä, vaikka täällä joku aina välillä muuta esittääkin. Apua on hyvä pyytää ajoissa, jos univaje alkaa jo liikaa haitata enempää.
Minusta tuoreena äitinä oli tosiaan kaikkein rankinta tuossa kohdassa; oli vielä synnytyksestä toipilas, äitiys oli uutta ja hämmentävää ja pieni huusi iltoja ja öitä mahakivuissaan. Totta kai kehnosti nukuttuja öitä tulee myöhemminkin, mutta itse koin kyllä silti, että siinä kolmen kuukauden kohdalla elämä alkoi jo pikku hiljaa voittaa.
Väsyneet äidit tekevät enemmän kirjoitusvirheitä kuin levänneet...
valittaa heti kun siltä tuntuu!
Meillä vauva nyt reilu 9kk ja nyt vasta lukenu unikoulusta. välillä oon niin väösymyskuoleman partaalla! ja vielä klahden viikon päästä pitäisi työt aloittaa tähän päälle! Miehelle vinkkasin että saa alkaa osallistuun lapsen ltapuuhiin sen jälkeen enkä minä oo enää yksin vastuussa vaikka olisi ollut kuinka rankka päivä ja tulis iltamyöhällä vasta kotiin.
Ite en paljon oo jaksanu valittaa, sillointälölin ja tuleekin sit oikeen urakalla kaikille ketkä sattuu oleen sinä aikana puheyhteydessä. Ei paljon ole ketäään kelle lasta antaa hoitoon kun on nin kiinni mussa että huutaa vaan vaikka 5h tuntia jos äitiä ei näy.
meillä on vähän paha tilanne sillain, etten oikein voi vaatia mieheltä ylimäärästä, se auttaa sen verran kun haluaa tai kerkiää. Koska mun ei ikinä pitäny pystyä saamaan lapsia, joten ehkäsyy ei ollu ja sitten kun yllätys tuli ja mä tietenki halusin pitää lapsen, niin lupasin ottaa siitä sen vastuun itelleni et mies pystyy vielä kisaamaan. Kun sen aktiivi uraa on max5 vuotta jäljellä ja tavote on vielä nousta em-tasolle....
vauva ei pulloa juur huoli, yritetty on kyl. Joskus vähän saa nieltyäkin, mut muuten yökkii vaan. Sama on tutin kanssa.
Joku sano et kotityöt tehään vaik sit sillon kun vauva huutaa, mutta en mä ainakaan pysty sen vaan antaa huutaa vaan teen kaikkeni sen oloo helpottaakseni.
Mutta mä koitan puhua miehelle jos se vaik ite tajuais auttaa vähän enemmän, ilman et joudun vaatimaan väkisin mitään.