Onkohan tämä tyypillinen AMK:n lopputyö?
Netistä ihan muuta asiaa etsiessäni päädyin lukemaan erästä insinööri-AMK-lopputyötä.
Työssä on noin 30 sivua. Yhteensä kolme lähdeviitettä (haastateluja ja joku netistä löytyvä ei-tieteellinen sivu).
Minun ei ole mikään tarkoitus mollata AMK:oita, mutta mietin hieman sitä, että nykyäänhän AMK-tutkinnot rinnastetaan kandeihin ja AMK:n jälkeen tullaan suoraan yliopistojen maisteriohjelmiin...
Kommentit (52)
jotakuinkin tuollainen, ihan surkea tekele jossa ei ollut asiaa kuin nimeksi. "Tutkimuksena" oli pari haastattelua.
Tosin sain siitä vain ykkösen ja senkin varmaan säälistä, kun opinto-oikeusaika oli päättymässä.
Itselläni on kokemusta sekä amkista että yliopistosta ja mielestäni amkin lopputöihin ei ole vakiintunut samanlaista kaavaa kuin yliopiston puolella. Taso vaihtelee ehkä yliopistoa enemmän, mutta tuontyyppinen tekele ei olisi omassa opinahjossani läpi mennyt millään.
Toisaalta vaikka amk-tutkinnot rinnastetaan kandeihin, niin ei se pääsy maisteriopintoihin mitenkään itsestäänselvyys ole. Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että ilman mitään täydentäviä opintoja maisteriin sujahdettaisiin. Välillä käytännöt on jopa naurettavia.
ihan jo alastakin riippuen. Itselläni oli omasta mielestä juurikin tuollainen naurettava sepustus parilla lähteellä. Aihe oli kuitenkin ns. uusi, joten opettajatkaan eivät lähteitä osanneet neuvoa. Sain työstä viitosen. Kun vertaa tuttujen tekemiin kandeihin niin työt ovat täysin erityyppisiä. Kandintyöt ovat enemmän olleen kirjallisuusselvityksiä tms, jossa ei ole mitään uutta.
Jaiks :D Minun kandintyöni oli n. 30 sivua, mutta lähdeviitteitä siinä oli 50 ja 60 väliltä (en muista montako). Kuinka työ voi mennä läpi kolmella viitteellä millään alalla?
Nyt teen graduani, sivuja vasta 70 mutta viitteitä 200...
ei olis meillä hyväksytty tuollasita. Toki amk-lopputyöt eivät ole kandiin tai graduun verrattavia. Siis ihan lähdemateriaalinkaan puitteissa.
AMK-täytyy olla tuore julkaisu. Se ei haittaa vaikka olisi sitte kirja, joka tarkoittaa että asiahan on jo vanha. Yliopistolla saa olla vanhakin julkaisu, jos on käyttökelpoista tietoa. Kirjoja ainakin meillä saa olla vain poikkeustapauksissa, ylennsä julkaisuiden perusteella ja nekin pitää katsoa tarkoin missä on julkaistu.
Itsellä kokemusta molemmista ja sanoisin, että oman alani amkin lopputyöt eroavat yliopiston kandityöstä kuin yö ja päivä. Ja siis ne kandityöt, mitä olen nähnyt, eivät kyllä amkissa riittäisi mihinkään. Jos taas vertaa graduihin, niin niissä on sitten jo hajontaa. Siis sekä graduissa että lopputöissä, joten miten sen sitten ottaa...
Jaiks :D Minun kandintyöni oli n. 30 sivua, mutta lähdeviitteitä siinä oli 50 ja 60 väliltä (en muista montako). Kuinka työ voi mennä läpi kolmella viitteellä millään alalla?
Nyt teen graduani, sivuja vasta 70 mutta viitteitä 200...
miten 30 sivuun voi muuta mahtua kuin (Kirjailija 2011, 24), kun teksti vilisee lähdeviitteitä?
Mutta siinä oli myös ei-julkinen osuus, joka olikin sitten 150 sivua pitkä. Lisäksi lopputyöhön kuului 6 koulutuksen järjestäminen ja pitäminen.
Tradenomi (tietoliikenne, 2009)
Jaiks :D Minun kandintyöni oli n. 30 sivua, mutta lähdeviitteitä siinä oli 50 ja 60 väliltä (en muista montako). Kuinka työ voi mennä läpi kolmella viitteellä millään alalla?
Nyt teen graduani, sivuja vasta 70 mutta viitteitä 200...
miten 30 sivuun voi muuta mahtua kuin (Kirjailija 2011, 24), kun teksti vilisee lähdeviitteitä?
No, tuosta karsiutunee 1/4 pois tekstiä siistiessä. Mutta meillä gradut ovat kirjallisuuskatsauksia ja lähdeviitteet alaviitteissä, eivät häiritsisi vaikka joka lauseen jälkeen olisi viitemerkintä kun tuollaista tekstiä on tottunut lukemaan.
Itseäni häiritsee jo kovasti jos on kokonainen sivu ilman lähdeviitettä. Itselleenkö se lopputyön tms. kirjoittaja kys. tekstistä kunnian ottaa?
Minun opinahjossani (AMK siis) lähdeviitteitä oli oltava vähintään 20, ja sillä määrällä oli turha kuvitella saavansa hyvää arvosanaa. Myös lähteiden laatuun kiinnitettiin oikeasti huomiota, eivätkä pelkät suomenkieliset lähteet riittäneet. Sivujakin työssä piti olla vähintään kolmekymmentä, mutta kai tämäkin on alariippuvaistakin tosiaan.
Ne ovat kutakuinkin samaa tasoa kuin tiedekorkeakoulun proseminaarityöt.
Sitä paitsi 60 lähdeviitettä per 30 sivua on loppujen lopuksi todella vähän. Kaksi viittausta per sivu.
ja lopputyöni oli 120-sivuinen markkinointitutkimus ja markkina-analyysi. Näin todella vaivaa sen eteen että tiedoksi vaan aplle...oli muuten sen verran hyvä että kyseinen yritys otti sen pohjakseen tuleville vuosille.
pelkästään kymmenelle haastattelulle ja läpi meni että heilahti.
en voi uskoa, että joku olisi saanut läpi tuollaisen lopputyön. Älä turhaan mollaakaan AMK:ta tuo ei kuulosta ollenkaan "normaalilta". Jos haluat mollata, tutustu ensin muihinkin kuin yhteen oppariin. Meillä ainakin vaadittiin paljon ja opiskelijat myös näkivät vaivaa saadakseen hyviä (tai edes huonoja) numeroita.
"Ja ei, en ole itse tietoa keksinyt, mutta yhtä lähdettä siihen ei ole, ja on typerä laittaa siihen esim. (mm. se ja se 2006 ja se 2008 ja tuo 2012) kun luin tosiaan kuusi kirjaa. "
Ei se ole typerää, se nimenomaan on lähdeviitteiden käyttöä. Kuusi kirjaakin on aika vähän. Ts. et tiedä mikä on viite ja miten sitä käytetään.
Itseäni häiritsee jo kovasti jos on kokonainen sivu ilman lähdeviitettä. Itselleenkö se lopputyön tms. kirjoittaja kys. tekstistä kunnian ottaa?
Tämä mietityttää mua. Teen parhaillaan itse opinnäytetyötä tradenomin tutkintoa varten, ja olen pohjalle lukenut useamman aiheeseen liittyvän kirjan. Pystyisin (ja olen kirjoittanutkin) ilman mitään kirjaa kirjoittamaan useamman kappaleen aiheesta, tietojen ollessa kokoelma siitä, mitä olen lukenut. On tosi hankala "keksiä", minkä kirjan laittaisin viitteeksi, kun oikeasti teksti ei ole suoraan mistään kirjasta.
Eikö siellä AMK:ssa opeteta viittaamaan? Et selvästikään ole tajunnut, mistä siinä on kyse.
Siis osaan mä lähdeviittaukset tehdä, mutta kyse on siitä, että mulla on jo päässä tietoa asiasta vaikka kuinka paljon, koska luin useamman kirjan aiheesta ennen kuin aloin kirjoittaa koko työtä. Eli tuottamani teksti ei ole mistään kirjasta erityisesti, vaan niiden kaikkien yhdistelmästä. Tiedän että siihen pitää laittaa lähdeviite, mutta mitäs laitat kun pitäisi laittaa sivunumerot ja kaikki, eikä sellaista ole antaa kun olen tietoa omassa päässäni pyöritellyt.Eli et osaa tehdä lähdeviittauksia. Olisit tehnyt työtä samalla kuin luet niin silläpä ne viittaukset olisit saanut. Itse et ole tietoa kuitenkaan keksinyt eli ne viittaukset on oltava.
AMK-lopputöiden ja gradujenkin taso vaihtelee huimasti. Oppialojen ja oppilaitosten välillä tuntuu olevan eroja, ja luonnollisesti myös sillä on eroa onko työstä saatu 1 vai 5.
Edelleen, osaan tehdä lähdeviittaukset, ja niitä on tuossa työssäni jo useampia kymmeniä. En kuitenkaan halua vain referoida kirjoja, vaan halusin ihan oikeasti omaksua tietoa ennen kuin kirjoitan sitä tekstiksi ja siksi luin aiheeseen liittyviä kirjoja. Tämä on sinulle varmaan ihan uusi juttu, että joku haluaa ensin oppia jotain ennen kuin kertoo siitä muille? Ja ei, en ole itse tietoa keksinyt, mutta yhtä lähdettä siihen ei ole, ja on typerä laittaa siihen esim. (mm. se ja se 2006 ja se 2008 ja tuo 2012) kun luin tosiaan kuusi kirjaa.
Tämä on ainakin eri tapa mitä omassa amk:ssani neuvotaan käyttämään. Meillä on ohjeena että mitään tietoa tai totena esitettyä väitettä ei saa olla ilman lähdeviitettä. Omat päätelmät täytyy esittää niin että on selvää että ne ovat opiskelijan omia päätelmiä, ilman että niiden todenperäisyys on varmistettu. Eli ei olisi kovin paljon hyötyä noista etukäteen opituista asioista.
"Ja ei, en ole itse tietoa keksinyt, mutta yhtä lähdettä siihen ei ole, ja on typerä laittaa siihen esim. (mm. se ja se 2006 ja se 2008 ja tuo 2012) kun luin tosiaan kuusi kirjaa. "
Ei se ole typerää, se nimenomaan on lähdeviitteiden käyttöä. Kuusi kirjaakin on aika vähän. Ts. et tiedä mikä on viite ja miten sitä käytetään.
Kuusi kirjaa luin siihen _pohjalle_, ymmärrä nyt jo!
En voi laittaa kaikkiin noihin kohtiin tällaista lähdeviittausta:
(Mm. Matikkala 2010, Mustajoki 2004, Koskinen 2008, Melander 2010, Tapani & Tolvanen 2011 sekä Lappi-Seppälä 2000)
Tiedän edelleen mikä on viite ja miten sitä käytetään. Minulla on nyt yli 60 lähdeviitettä tuossta tekstissä ja lähteitä on lähdeluettelossa tähän mennessä 23.
Sinä vain et ymmärrä edes mitä tarkoitan, joten jankkaat joko huviksesi tai tyhmyyttäsi. Jos et osaa muuta sanoa, kuin että "et tiedä mikä on viite", ei kannata yrittää keskustella.
60 sivua, 6 lähdettä, arvosana oli magna. Ala matematiikka.
ne AMK-jatkotutkintojenkin lopputyöt ovat järkyttäviä tieteelliseltä kannalta katsottuna. On etsitty joku menetelmä, "liimattu" se oman tutkimuksen päälle ja uskottu, että tässä se oli, hermeneuttinen kehä ja etnografinen ote.