6-vuotias ei tottele. Mikä avuksi?
Mulla alkaa mielikuvitus ja konstit loppua.
Kun kiellän tekemästä jotain tai pyydän tekemään jotain, mitään ei tapahdu. Ei ensimmäisellä eikä toisella kerralla eikä ennen kun alan huutaa kun palosireeni.
Aresti ei hetkauta mihinkään, telkkaa meillä ei katsota, karkkipäivät on otettu pois, leluistakin on jäljellä vain ne, mitkä ovat enemmän pikkuveljenleluja.
Mulla ei riitä mielikuvitus ruotuun laittamiseen. Tekis mieli antaa kunnon tukkapöllyä, mutta joku lapseton lainsäätäjä on suuressa viisaudessaan todennut, että niin ei saa tehdä... Vinkkejä millä saada tyttö tottelemaan?
Kommentit (8)
Mä en todella tajua mikä vika musa on. Sen tiedän, että tytössä se vika ei ole, vaan minussa ja mun toiminnassa, mutta en keksi enää miten pitäisi toimia.
Arestia olen kokeillut, leluja on otettu pois sitä mukaa kun puhe ei ole riittänyt, mutta silläkään ei mitään vaikutusta. Kauniisti sanominen ei tuota tulosta, pyysinpä sitten lukemaan tai lopettamaan jonkun hölmöilyn kuten sohvalla hyppimisen. Niin kauan jatkuu kun mulla päässä rasahtaa. Kaikki "rauhanomaiset" keinot mitä mieleen tulee olen käynyt läpi.
Ja lapsi saa kyllä huomiota. Iltaisin pelataan tai luetaan kahdestaan, välillä ulkoillaan kahdestaan, kerran viikossa käydään kahdestaan uimassa, pidetään tyttöjen päiviä jne. eli huomion hakemisesta tuskin on kyse.
Ihan konkreettisia vinkkejä tarvitsisin.
Kohtahan tuo menee kouluun/eskariin. Meillä on pienemmillekin toiminut tv2:n "älä ole pelle, mikä meni väärin". Keskusteluyhteys siis pitää olla.
Äitikin voi tehdä jotain joskus väärin.
Sitten voi vain ohittaa tottelemattomuuden ja yrittää kehua silloin harvoin kuin se on mahdollista. Ole myönteinen jo vähästä.
Enkä ymmärtänyt aikaisempia vastauksia. Kun on yrittänyt 6 vuotta pitää rutiineja ja kuria yllä, mutta edelleenkään ei vain totella! Eikä minusta ap:n asenne kuullosta pahalta, hakee vain vinkkejä millä saa lapsen ruotuun. Minäkin kaipaisin vinkkejä. Ja niin usein karjun lapselle, koska keskusteluyhteyttä ei ole. Kiristys, lahjonta ja uhkailu käytössä. Ja sivuhuomautuksena, esikoiseni kanssa ei ole ollut samanlaista, hän on ymmärtänyt puhetta sen verran, ettei ole tarvinnut suuttua.
Meillä myös kuusi vuotias kovapää. ei uskoisi välillä millään, kun komentaa tai pyytää jotain. Mutta kun alkaa keskustella niin sieltä löytyy yleensä syy ja päästään kompromissiin. Eli lasta kunnioittamalla ja itse joustamalla opettaa lapsenkin kunnioittamaan ja joustamaan. Esim. jos lasta alistaa ja komentaa vaan joustamattomasti, että minä käskin näin niin ei saa mitään aikaan. vaikka tiedän, se on välillä tosi ärsyttävää, kun ne ei tee just niin kuin aikuinen käskee. Mutta ihan totta ei lasta iole tarkoitettukaan aikuisen alistettavaksi ja sokeasti tottelemaan.
kun pitäisi nähdä kokonaisuus... Ei ne rankaisemiset ja kuritoimenpiteet tuota tulosta, jos vuorovaikutuksessa on vikaa tai jos toimitte esim. epäjohdonmukaisesti puolisosi kanssa. En tarkoita, että näin välttämättä on, vaan että näin netissä ei voi tietää. Voisitko kysyä joltain tuttavalta, jota arvostat miten hän näkee tilanteen? Joskus ulkopuolinen näkee paljon sellaista, mille on itse täysin sokea...
oma tekstisi ja asenteesi lapseen niin ymmärrät miksi lapsesiu ei "tottele".