Lue keskustelun säännöt.
Ex-koulukiusatut: voiko masennus kouluajasta iskeä vasta vuosien päästä?
21.02.2007 |
Olin yläasteen ja osin lukionkin koulukiusattu. Olen aina yrittänyt ns. pysyä asian yläpuolella ja jatkaa elämääni normaalisti. En ole oikeastaan koskaan puhunut kiusaamisesta kenellekään. Kouluajan jälkeen sain itselleni ystäväpiirin opiskelukavereista. Nyt olen jo 3-kymppinen yhden lapsen äiti. Olen viime kuukaudet ollut aika pahasti masentunut, käynyt lääkärissä ja saanut masennuslääkkeet. Luulin, että masennus johtuu työuupumuksesta, mutta olenkin huomannut viime aikoina ajattelevani usein kouluaikojen tapahtumia. Onko joku muu kokenut masennusta vuosia sitten tapahtuneista asioista, joista on luullut päässeensä yli? Onko terapia auttanut? Minulla kun eivät nuo lääkkeet oikein tunnu auttavan...
Kommentit (4)
kolmenkympin vaiheilla, plus/miinus jotakin. Jos se tosiaan pitää paikkansa, tuo masennuksesi ei olisi ollenkaan kumma juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua haukuttiin ala-asteella ja yläasteella etenkin (mm. rumista hampaista, poikamaisesta kropasta jne.) ja kyllä ne jälkensä jätti mun itsetuntooni, joka ei siis näin vuosienkaan jälkeen ole sieltä vahvimmasta päästä, VAIKKAKIN on tää vahvistunu verrattuna siihen mitä joskus oli..*huoh*
kolmonen lämpimästä vastauksesta.
t: ap
näkymättömänä vuosikausia eläminen ainakin on minuun jättänyt jälkensä. Ikää mittarissa 26 ja rankkoja aikoja takana. terapia helpottaa jäsentelemään miksi minusta tältä tuntuu, akuutimmassa kriisivaiheessa kevyt lääkityskin oli paikallaan. terapian myötä on mahdollista myöntää tapahtuneet ja se miten pahalta se on silloin tuntunut, vaikka en sitä pystynyt käsittelemään, kun oli pakko kouluun mennä kuitenkin joka halvatun päivä. yhä edelleen on hyväksytyksi tulemisen tarve todella voimakas, en toki muitten mielipiteitten mukaan elämääni elä, mutta tarvitsen voimakkaan läsnäolon ja kelpaamisen tunteen kumppaniltani ja muilta läheisiltä. Hylätyksi tulemisen pelko on jäänyt ytimiin. Voimia sinulle.