70 prosenttia lastenlinnan asiakkaista on keskosina syntyneitä

Älä sä sielä syyttele keskosten vanhempia tai hoitopäätöksiä.



Kuinka järkevää yhteiskunnalle on sun oleminen?

keksi uusi

Kuinka hyvin tunnet ko. hoitolaitoksen? Oletko ollut siellä itse potilaana? Entä lapsesi?

Teidätkö mitään koko paikasta!? Vastaapa ensin tähän kysymykseen niin sitten kommentoin avaustasi. Nimittäin tuossa avauksessasi on jo niin iso asiavirhe, että epäilen sinulla olevan mitään tietoa asiasta.

Tästä oli pari vuotta sitten ohjelma telkkarissa. Haastateltiin jotain ylilääkäriä. Pistää miettimään, että kuinka järkevää yhteiskunnalle on väkisin ylläpitää elämää kaikissa tilanteissa.

tästä aiheesta. Se ylilääkäri ihmetteli, että miksi tästä vaietaan. Keskoslasten terveysongelmat on tabu tässä yhteiskunnassa.

tästä aiheesta. Se ylilääkäri ihmetteli, että miksi tästä vaietaan. Keskoslasten terveysongelmat on tabu tässä yhteiskunnassa.

nää edes vähän vaivaa provoilusi eteen äläkä mussuta munkkia siinä koneella!

Ihan turha tähän on edes tarttua =)

Ja elämän väkisin ylläpitämisestä?

Jotenkin nämä kaksi asiaa eivät oikein rimmaa.

Eli et tiedä mitään omakohtaista Lastenlinnasta.

Ja kyllä lapseni on siellä "potilaana" ja kyllä ei ole keskonen.

Katsos ihmisen kaikkia ongelmia ei voi ennaltaehkäistä syntymällä oikeana päivänä.

tästä aiheesta. Se ylilääkäri ihmetteli, että miksi tästä vaietaan. Keskoslasten terveysongelmat on tabu tässä yhteiskunnassa.

näin vaan sen ohjelman. Ihme juttu että tästä vaietaan. Katsotaan kauan menee, että ketju poistetaan. Kun tämä aihe on tabu!

http://www.iltalehti.fi/terveys/2009101510428517_tr.shtml



http://www.iltalehti.fi/perhe/2009073010008351_pr.shtml



Pieni koko lisää keskosen alttiutta oppimishäiriöille

Torstai 30.7.2009 klo 16.54



Keskosten hoito on ottanut viime vuosikymmenen aikana suuria harppauksia. Nyt pystytään pelastamaan jopa alle puolikiloisina syntyneitä.



Pienimmät keskoset ovat kuitenkin muita alttiimpia kehityksen ongelmille, jotka ovat neuropsykologian professorin Marit Korkmanin mukaan lisääntyneet.



Toivoton pienenkään keskoslapsen tulevaisuus ei toki ole.



- Puolitoistakiloisina syntyvistä lapsista puolet kehittyy normaalisti. Keskoslapsia ei ole tuomittu huonoon kehitykseen, muistuttaa Helsingin yliopistossa työskentelevä professori Korkman.



Pienen keskosen alkutaipaleella uhkana ovat erilaiset komplikaatiot, sillä elimistö on vielä monella tapaa kehittymätön. Vakavammissa tapauksissa keskoselle voi tulla esimerkiksi aivoverenvuoto tai vaikea infektio, joka voi aiheuttaa aivovaurioita. Korkmanin mukaan lievemmät ongelmat ovat kuitenkin yleisempiä.



- Usein ongelmat ovat laaja-alaisia, vaikka ne ilmenevät lievinä ja koskevat useaa kehityksen aluetta. Erityisen herkkiä ovat tarkkavaisuus, toiminnan organisoiminen, hahmotustaidot kuten piirtäminen. Koulussa matematiikka on monelle erityisen vaikeaa.



Syinä lieville kehityshäiriöille on usein se, että aivot vain kehittyvät paremmin kohdussa kuin sen ulkopuolella.



Itsetuntokysymys



Keskoslapsen kehitystä on Korkmanin mielestä seurattava tarkasti. Tukea voidaan antaa tarvittaessa jo leikki-iässä tai lapsen ollessa päiväkodissa tai koulussa. Jos oppimishäiriöitä tulee, on Korkmanin mukaan aina tärkeää selvittää niiden laatu.



- Neuropsykologi voi tarkentaa, miksi esimerkiksi matematiikka on ongelmallista. Voidaan kertoa vanhemmille, päiväkotiin tai kouluun, että lapsi tarvitsee tässä aiheessa enemmän aikaa ja tukea kuin muut.



Koulussa lisätuki on tärkeää lapsen itsetunnonkin kannalta.



- Jokaiselle pitäisi löytää tarpeeksi onnistumisen kokemuksia.



Korkman ei halua vetää rajoja sille, mikä on lapsen kehityksessä normaalia ja mikä ei. Hänen mielestään tärkeämpää on selvittää lapsen ongelma-alueet ja auttaa niistä selviämisessä.



- Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että vaikka lapsella koulutiellä on paljonkin vaikeuksia, hän selviää nuorena aikuisena keskimäärin ihan hyvin.



Korkman osallistui Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen järjestämään maailmankongressiin Helsingissä.