Lue keskustelun säännöt.
Väärällä alalla ja kolmekymppinen jo
24.03.2010 |
Eikä mies anna kouluttautua edes kahta vuotta johonkin toiseen luovempaan alaan tai laajentaa yliopistotutkintoa hieman itseä enemmän kiinnostavaan suuntaan, joka avaisi uramahdollisuuksia mielenkiintoisemmilta paikoilta. Pitäisi vain töissä olla rahan takia, mutta ei huvittaisi ollenkaan. Ahdistaa, kun tajuan miten en koskaan saa kiitosta omasta työstäni, koska se sujuu korkeintaan keskiverrosti, oma luovuus ja taipumukset on jossain muualla.
Kommentit (7)
Tämä on sinun ainoa elämäsi, ei miehen.
Eli sinä itse teet ne valinnat jotka haluat. Ettei sitten vanhana tarvi haikailla mennyttä.
Mäolen neljänkymmenen ja lähdin opiskelemaan ihan oman itseni takia.
Enkä kadu päätöstäni =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä en ole miehiltä lupia kysellyt. Pakolliset rahajutut täytyy tietysti hoitaa kuntoon.
Ajattelet niin kuin minä kymmenen vuotta sitten. Nyt ole kouluttautunut uudelle alalle. Valmistun kohta. Et siis missään tapauksessa ole liian vanha.
En myöskään ymmärrä tuota miehen luvan kysymistä. Tokihan sinä itse päätät, mitä työtä teet ja kuinka paljon haluat kouluttautua.
Ymmärrän tietysti, että hetken voi olla taloudellisesti tiukkaa, mutta sulla on loppuelämää ja työaikaa vielä niin kauan jäljellä, että todella kannattaa punnita, miten sen käyttää.
Monia opintoja voi tehdä hyvin tekemällä työtä siinä ohessa, joten se taloudellinen puolikin on ihan järjesteltävissä.
Johan sitä ehti TEININÄ pari koulua koluta läpi, sittemmin saanut lapsen, toisen, kolmannen ja neljännen.. Hmm, meniskö uudelleenkoulutukseen vai tekiskö vielä yhden lapsen? :D
Ei kolmekymppinen ole mikään ikäloppu! Emmää ainakaa.. ;)
Töissä ajattelin olla maksimit, joten ehtiihän sitä vaikka opiskella uusia ammatteja ennenkö ikää puskee 70 lasiin.
Mutta jokanen tavallaan.
Sun elämästä tässä puhutaan, mutta tokihan perheen rahallisen puolen pitää kestää opintovuodet (johan nyt 2 vuotta onkin hurjan pitkä aika). Saisko pankista lainoihin jeesausta, viikonloppu/iltatyötä?
Asioilla on tapana järjestyä -varsinkin jos niitä järjestelee..
Niin sanon minäkin. Ei voi olla miehesi asia kertoa, saatko opiskella lisää. Se on oma päätöksesi.
Ikä ei ole esteenä, itsekin opiskelin uuden tutkinnon kolmenkympin kynnyksellä. Ja hyvä niin, sain haettua paremman työpaikan tämän tutkinnon avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kolmikymppisenä, kun huomasin että eka koulutukseni työllisti todella huonosti.Aikuiskoulutuksena selvisin opinnoista 1,5 vuodessa (kokopäiväiset opinnot). Rahasta oli
aika tiukkaa, mutta olen sen jälkeen työllistynyt paljon paremmin.Olen nyt nelikymppinen ja mietiskelen taas josko opiskelisi vielä jotain lisää töiden lomassa, sillä en ehkä vieläkään ole ihan unelma ammatissani, mutta viihdyn kyllä hyvin.Ota selvää aikuisopinnoista ja eikun opiskelemaan.
tarvitset miehesi lupaa? Mitä jos et tee mitään muutosta ja 10 v päästä miehesi häippäsee toisen matkaan, olet 40 v ja samassa tilanteessa edelleen, asiat vain on sitten vielä hankalampia muuttaa.