Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Plaah, menee hermot anoppiini ja äitiini ihan totaalisesti!

Vierailija
22.03.2010 |

Meillä on kaksoset, jotka syntyivät pienikokoisina, mutta ihan täysiaikaisina. Tuon pienikokoisuuden takia imetys ei lähtenyt alkuun hyvin käyntiin, eivät siis jaksaneet imeä ja nyt saavat välillä rinnasta ja välillä pullosta. Pullosta saavat kuitenkin lypsettyä maitoa.



Minun ja miehen vanhemmat ovat eronneet, isäni asuu ulkomailla uuden naisensa kanssa ja miehen isä kuoli muutama vuosi sitten. Oma äitini on osa-aikaeläkkeellä ja anoppi on sairaseläkkeellä.



Minä olen välillä aika kypsä äitini ja anoppini avuliaisuuteen. Osaavat sentään ilmottaa millon ovat tulossa, mutta heistä heillä on oikeus "asua" meillä, siis jos tulevat puolilta päivin niin lähtevät myöhään illalla. Välillä tuntuu siltäkin, että he ovat enemmän tiellä kun oikeasti auttavat ja erityisesti anoppi jaksaa aina jankata siitä, että miten molempia kaksosia pitäis imettää eikä antaa pullosta ollenkaan. Todella hyvä sanoa kun anopilla on kokemusta vain yhdestä lapsesta, meillä on vielä kolme vanhempaa lasta kaksosten lisäksi.



Kaksoset ovat omalla tavallaan vaativia. Toinen ei olis muualla kun sylissä ja monesti kelpaa vain äidin syli ja toinen on sanoisinko perustyytymätön. Ei viihdy lattialla, sitterissä, sylissä ym. kun hetken ja sit on taas päästävä muualle.



En voi sanoa, etteikö anopista ja äidistäni olis apua, mutta nuo jutut imetyksestä ja muusta välillä syyllistäväänkin sävyyn ottaa päähän. Toinen on tuo, että on pakko viipyä aina koko päivä kylässä, minä kun toivoisin, että lähtisivät muutaman tunnin päästä. Ihan jo siksikin kun isompien lasten kestää aikansa rauhottua kun vieraat on lähtenyt ja sit heidän nukkuminen menee tosi pitkälle ja seuraava päivä menee sit itsellä entistä väsyneempänä ja myös taapero kiukuttelee väsymyksen takia.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

etkä kerro mitä, jos kysyvät, sanot vaan ympäripyöreästi että kaikenlaista asiaa toimitettavana.



jolleivät kaikkoa oikealla ajalla, niin pakkaat mukulat autoon/rattaisiin päiväuniaikaan ja lähdet autolla niin eiköhän ne nyt samalla oven avauksella tule ulos kun sinäkin.

Vierailija
2/5 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on päinvastainen tilanne kuin sinulla: sekä omani että mieheni äiti ovat kuolleet nuorina. Tajuan hyvin, että he olisivat varmaan joskus ärsyttäneet kovastikin, mutta ottaisin milloin vain sen ärsytyksen ja tuppaamisen, jos vain voisin. Näin on aika surullista: lapsella ei ole mummia ja tuore äiti kaipaisi joskus - vaikka sitten liikojakin - neuvoja. Yritä laittaa rajoja ja jos he siitä suuttuvat, eivätköhän sitten lepykin... :) Itse kaipaisin vaikka varamummia, mutta enpä ole onnistunut moista löytämään...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
22.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun synnäriltä pääsimme kotiin, oli anoppi ja minun äitini sopineet keskenään 'lastenhoitovuorot' js he alkoivat rampata meillä vuoropäivin olettaen etten pärjää yksin kaksosten kanssa (mies ei voinut pitää isyyslomaa).



Minä hermostuin ja ilmoitin, että en halua ketään tänne joka päivä ja suru ja tappeluhan siitä tuli. Anoppi ja äitini olivat kauan loukkaantuneita... mutta oppivat rajansa. Nykyään käyn rauhassa kaksosten kanssa vaunulenkeillä päivittäin ja käyn itse kyläilemässä mm. anoppilassa päivisin (asuu 1km päässä) jos siltä tuntuu.



Koita jaksaa ap ja määrittele omat rajasi mitä haluat!!

Vierailija
4/5 |
23.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kävivät meillä kylässä useasti viikossa ja yleensä tulivat kuuden aikoihin aamulla. Asetimme rajat ja anoppi suuttui, mutta appiukko sen sijaan ns. ymmärsi yskän ja käy nyt muutaman kerran viikossa katsomassa/hoitamassa lapsenlapsiaan, meilläkin siis kaksoset. Meillä tosin oli niin, ettei anoppi ja appiukko tehneet mitään, korkeintaan vaan valittivat tavastani hoitaa kaksosia tai siitä, että joutuivat itse keittämään kahvin ja ettei kahvin kanssa ole mitään tarjottavaa jne.



Aseta rajat ja perustele miksi. Jos suuttuvat niin se on heidän ongelmansa.

Vierailija
5/5 |
23.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei anopin kanssa, mutta lapseton siskoni alkoi huseerata kuin kotonaan. Käveli oman avaimen kanssa sisään (avain oli annettu varalta, jos vanhempi lapsi unohtaa omansa tms.) ja organiseerasi kaiken koiran ulkoilutuksia ja eläinlääkärireissuja myöten.



Siis "hyvää hyvyyttään" ja pyytämättä.



Loukkaantui sairaasti, kun "apu" ei kelvannut ja avain vaadittiin takaisin.



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan kahdeksan