Syitä yksinäisyydelle?

et osaa ja uskalla tutustua uusiin ihmisiin, olet tylsä? Nämä ovat minun kohdallani päteviä.

mutta kärkäs kommentoimaan ja ottamaan kantaa! Sinut tulkitaan yleensä väärin, vaikk aolet oikeasti kultainen, rakastava ja suuri sydäminen ihminen!

yleensä aina niin ettei tytöt vaan viihdy mun kavereina , en tiedä kokeeko ne mut jotenki uhkana vai mitä ois. Olisko sullakin ehkä näin? Kyllä mulla on joitakin hyviäkin kavereita mutta, mutta...enpä tiedä oliko tästä apua mutta ois tosiaan kiva tietää syy!?

mulla on kyllä heikot sosiaaliset taidot (olen saanut siitä kommenttiakin), sekä en osaa tutustua uusiin ihmisiin, ja olen varmasti tylsäkin. Yleisin sana, millä tutut ja tuntemattomat ihmiset kuvailevat minua, on omituinen. Mutta en ole sitä selvästikään hyvällä tavalla..liian herkäksikin minua on sanottu, mutta en ole kovin suurisydäminen. Mitäköhän noilla yllämainituille asioille voisi tehdä? Tai missä ne toiset tylsimykset on?

Oletko yksinäinen ainakin osittain siksi ettet oikeastaan niin kovin paljon edes haluaisi olla muiden kanssa, ja ajatus kontaktin ottamisesta uusiin ihmisiin tuntuu epämiellyttävältä ja vaivalloiselta?

-elämäntilanne: esim. potentiaaliset ystävät ovat vakiintuneita ja itse olet sinkku tai päinvastoin

-aloitekyvyttömyys

-viihtyy paljon kotona

-ei ole kiinnostunut muista ihmisistä

jotenkin tuntuisi että outo ei ole ainakaan just TYLSÄ. Löytäisitkö jostain muita outoja (netistä ehkä lähtisin etsimään) joiden kanssa outoilisitte ilolla ettekä tuntisi itseänne tai toisianne tylsiksi?

Yleisin sana, millä tutut ja tuntemattomat ihmiset kuvailevat minua, on omituinen. Mutta en ole sitä selvästikään hyvällä tavalla..liian herkäksikin minua on sanottu, mutta en ole kovin suurisydäminen. Mitäköhän noilla yllämainituille asioille voisi tehdä? Tai missä ne toiset tylsimykset on?

Mieti mitkä asiat kiinnostavat eniten ja lähde sitten harrastamaan niitä (esim työväenopistoissa voi jumpata, maalata, lukea kieliä, käydä esitelmissä, käydä ruuanlaittokurssilla jne). Keksi itsellesi muutama tällainen viikottainen harrastus ja käy säännöllisesti, vähintään vuoden ajan (että ehdit tutustua muihin). Älä tuppaudu väkisin kenenkään seuraan, vaan juttele niitä näitä. Saattaa kulua aikaa ennen kuin löydät ystävän, mutta jossain vaihessa se tulee vastaan.

Työpaikan vaihtoa voi myös ajatella. Onko sinun mahdollista haleutua töihin jonnekin missä olisi enemmän ja ehkä erilaisia ihmisiä?

Outo voi olla niin monella tavalla, ja osa tavoista on ihan sympaattisiakin. ;)



Mut siis, miten olet outo? Eivätkö toiset ymmärrä vitsejäsi tai sinä heidän, keskusteletko mielelläsi aiheista joista muut ei näytä haluavan keskustella, provosoidutko ja kiihdytkö helposti tai onko sinulle vastaavasti kaikki ihan sama yms?



Sosiaalisia taitoja opitaan vain harjoittelemalla. Sulla voi olla hyvinkin kapasiteettia, mutta et ole saanut harjoitella tai et vain ole kohdannut oikeita tyyppejä. Omalla kohdallani ainankin menee näin, että ennen kuin törmää siihen ihmiseen jonka kanssa tulee ihan ystäviksi, saa rupatella ja viettää aikaa kymmenien sinänsä ihan ok-tyyppien kanssa, joista kuitenkaan ei koskaan tule sen parempia kavereita, syystä tai toisesta.

.. olen ihmisten mielestä hurjan avoin.



Toisaalta puhun suoraan asioista ja ongelmista ja niiden oikeilla nimillä. Ja kaikki tunteet näkyy ja kuuluu ja tulee verbalisoitua ulos.



Monet naiset pelkää tätä, eivät uskalla kohdata, koska eivät tiedä miten toimia tämmösen ihmisen kanssa. Ehkä, ajattelua että "apua, pitäisikö minunkin nyt uskoutua ja avautua kun tuokin puhuu noin avoimesti noin henk koht asioistaan"

tai:

"olen kyllä eri mieltä asiasta X mutta en uskalla sanoa, koska hän saattaa hyökätä minua vastaan ja hän taitaa olla sitä mieltä että hän on oikeassa ja muut väärässä"

tai kun komennan lapsia tai kannan heitä parkuvana

"onpa kova ja määräilevä ihminen, se ei rakasta lapsiaan lainkaan"



Oikeasti olen sydämellinen ja lämmin ihminen :) mutta äänekäs ja suorasanainen.

Kaipaan ihmisiä ja ystäviä, tämän ketjun avasin, koska nyt olen hurjan yksinäinen, kaipaan ihmistä vierelleni,

mutta oikeastaan en välitä muista ihmisistä, olen helkutin itsekeskeinen naiseksi ja äidiksi.

Ok..no sitten sä minun mielestäni kuulut siihen kategoriaan, joka vie hirveästi energiaa kommunikaatiotilanteessa. Ne todella avoimet ihmiset jotenkin kaipaa vuorovaikutustilanteessa enemmän stimulaatiota ja ärsykkeitä kuin mihin normaalisti on totuttu. Se tuntuu uuvuttavalta, vaikka ihminen sinänsä ois selvästi mielenkiintoinen ja älykäs.



Mut mä vaan rohkaisen tutustumaan ihmisiin, ja sillä asenteella ettet odota mitään niin et pety. Ennemmin tai myöhemmin törmäät toiseen samanlaiseen, se on ihan tilastollinen fakta. ;) Ja koska sulla selvästi on kyky myötäelämiseen, niin en mä näe miksei kommunikointitilanteet vois sinänsä olla sulla ihan tyydyttäviä, vaikket kavereita saiskaan.



Minusta toisaalta tuntuu, että esimerkiksi yhdistystoiminta vetää puoleensa just suorasanaisia ja suoraviivaisia ihmisiä - oletkos kokeillut yhdistystoimintaa?

Numero 13 EI OLE aloittaja, olen ihan vaan täältä sivusta, ja kommentoin omalta osaltani omaa yksinäisyyttäni.



Ei kiitos, en mene mukaan yhdistystoimintaan. Joskus yritin. MLL:n jaostoissa oli sellaisia ulospäin pehmoisia hyssyttelijöitä, jotka todellisuudessa pohjimmiltaan ovat hyvin jyrkkiä ja ehdottomia, lisäksi siellä kaverit keskenään hääräsi, sisäpiirin juttuja.



SPR:n erääseen ryhmään tai mikä lie ensiapuryhmä, kerran vuosia sitten menin mukaan. Minua pidettiin idioottina ja tyhmänä. Ensiaputaitoni eivät häävit olleet, siksihän ryhmään meninkin mukaan, oppimaan.

Olin tuolloin niin yksinäinen, että melkein murenin sen alle, se kait näkyi minusta, haavoittuvuus.



Silloinen mies myös pilkkasi minua: jos sulla ei ole ystäviä, olisiko paikallaan katsoa peiliin ja muuttua, olla toisenlainen.

Ja minulle on koko elämänikä hoettu tätä samaa! Kyllä se sattui, kun puolisokin löi kavoille samalla asialla.



En muuttunut, tai muutuin pahemmaksi.



Ajanjaksoja jolloin olen todella yksinäinen, on ollut aika ajoin ja edelleen ne musertaa.



JA On minulla pari ystävää.