Kemiaongelma LTOn kanssa

LTO pitäisi sitten kertoa päivän kuulumiset näin "Nico-Petteri on kiusanut tyttöjä, rikkonut leluja, purrut, sylkenyt lattialle jne. Mutta ei se mitään. Nico-Petteri söi koko lautasen tyhjäksi. Hyvä-hyvä"

Koen myös lapsesta saadun palautteen pääasiassa negatiiviseksi ja kehityskeskusteluissa on vaikea päästä asiaan. Kuvaavaa onkin että lapsen pääasiassa hakeva mieheni ja minä pyrimme karttelemaan tätä LTOta ja kysymään päivän kuulumiset muilta hoitajilta, jotka kertovat uutiset tasapuolisemmin - mahdollisten huonojen lisäksi myös hyvät.

Omahoitajaa voi varmaan vaihtaa.

LTO pitäisi sitten kertoa päivän kuulumiset näin "Nico-Petteri on kiusanut tyttöjä, rikkonut leluja, purrut, sylkenyt lattialle jne. Mutta ei se mitään. Nico-Petteri söi koko lautasen tyhjäksi. Hyvä-hyvä"

EI kaikkien kanssa vaan tule toimeen.

Onhan siinäkin nyt ero, jos hoitaja pitää lasta vain rasittavana riiviönä ja joku toinen hoitaja tuumaa, jotta vilkas ja tarkempaa kuria vaativa lapsi. Oli se ipana nyt millanen tahtos...

Juuh, en ole ap.

Voisin kuvitella, että pieni keskustelu olis paikallaan? Ehkä päiväkodin johtajan kanssa? Ehkä tunne on molemminpuolinen ja omahoitajan vaihto olis molemmille helpotus?

Sano että tunnet saavasi pelkkää negatiivista palautetta lapsestasi ja se tuntuu pahalta jne. Vaikka päivän aikana tapahtuisi mitä niin on monta tapaa keskustella niistä asioista vanhemman kanssa. Tämän lton vuorovaikutustaidot eivät taida olla ihan kunnossa.

Terveisin lto, jonka mielestä kukaan vanhempi ei jaksa ottaa aina vastaan huonoja uutisia

Mainittakoon että minusta on hyvä kuulla lapsen päivän hyvät ja huonot asiat - muutenhan kehityskeskusteluissa ongelmat voisivat tulla järkytyksenä. Mutta kuten viestiini vastannut LTO viisaasti kommentoikin, kukaan ei jaksa pelkkiä huonoja uutisia päivästä toiseen.



Itse asiassa kerroinkin lapseni omahoitajalle mieheni ja minun tunteesta samalla kun kysyin että eikö hän pidä lapsestani. Hän lupasi kertoa jatkossa myös positiivisista tapahtumista ja sanoi että hänen kertomansa haasteelliset tilanteet saattavat viedä päivästä vain 5-10 minuuttia. Siihen nähden minusta on kohtuutonta, että ikävät tilanteet ovat ainoita mitä tarhapäivästä kuulemme - toivoisin lisäksi myös tietoja päivän mukavista tapahtumista.



Aika näyttää ottaako lapseni omahoitaja palautteeni onkeensa. Kun meidän epäluottamuksemme häneen on syntynyt ehkä 3-4 kuukauden aikana, se ei tietenkään yhdessä keskustelussa häviä.

varaisin ajan keskustelulle ja sanoisin olevani huolestunut lapsesta, kun siitä klerrotaan niitä negatiivisia asioita. Mikäli lto sanoo ettei kyse ole mistään huolestuttavasta, pyytäisin saamaan erityylillä kerrottavaa palautetta päivästä, koska hänen kommentit saavat sinut huolestumaan ja "loukkaantumaan".

tuleeko tilanteeseen muutosta,koska olette lto:n kanssa keskustelleet ja hän on palautteen ottanut vastaan. Ja nämä omat hoitajatkin pystyy vaihtamaan ihan ryhmän henkilökunnalle puhumalla mikäli tilanne lopulta sitä vaatii. Asiat tulee mielestäni hoitaa juuri niin, miten olette tehneetkin eli puhumalla suoraan sille ihmiselle, jota asia koskee. Ja kuten itsekin myönsit, ette tekään pidä lto:sta ihmisenä (mitä kyllä ihmettelen, koska ette varmasti tunne lto:ta työn ulkopuolella). Tämä myös varmasti vaikuttaa teidänkin asenteeseenne.

että voisi sanoa, pitääkö hänestä vai ei. LTO:n ja muidenkin vastaavien kohdalla kyse on nimenomaan siitä, että pitää tulla toimeen työpersoonan kanssa. Jos ei tule toimeen tai ei pidä hänestä, niin kaikkien, etenkin lapsen, kannalta on parasta, että LTO laitetaan vaihtoon. En usko, että on lapsen edun mukaista, että häntä arvioi ja ohjaa ihminen, jolla selvästi on antipatioita häntä kohtaan. Jos olisi vanhemmasta kyse, niin täällähän on pitäisi ls-ilmoitusta tehtailla, mutta kun kyse on ns. ammattilaisesta, niin mitä tahansa pitäisi sietää. No way.

Tämä on aika raaka arvio ihmisestä, jota ei lopulta oikeasti edes tunne. Ja siis ap:lla oli tunne (!) ettei lto pidä lapsesta. Tämä ei ole faktatieto. Enkä kyllä saanut sitä kuvaa, että lto olisi kohdellut lasta huonosti päivän aikana vaan kyse oli tavasta, jolla lto puhui vanhemmille (tai ei puhunut koska vanhemmat pyrkivät keskustelemaan muiden kanssa, koska eivät pitäneet lto:sta).

Ja vaikka se ihmisarvio olisi tehty hänen työpersoonansa perusteella, niin mitä sitten? Ei se asia siitä miksikään muutu. Ap:lla tuskin on mahdollisuutta tutustua hänen vapaa-ajalla, vai? Ja miksei se tunne voisi pitää paikkaansa? Ls-ilmoituksiakin tehtaillaan epämääräisten huolten takia, jotka eivät välttämättä liity todellisuuteen millään lailla. Sanoisin, että äidillä on nyt huoli lapsen hyvinvoinnista ja hänen tulee toimia sen mukaisesti. Eli hoitaja vaihtoon.

Pyysin sitten saada keskusteluajan, johon lapsi ei tule. Siellä lapsestani tuli sitten sitä positiivista palautettakin ja kaikkein tärkeintä oli se, ettei poikamme oli mikään riidanhaastaja, eikä riko paikkoja eikä saa raivareita tms ja osaa olla kohtelias jne. Leikit vaan menee usein juoksemiseksi, jonka vuoksi usein negapalautetta tulikin. Hän on vain normaali, vilkas pojan viikari. Hän osaa jo lukea ja laskea ja on nopea oppimaan, mutta kaikki tällainen sivuutetaan "kehityskeskusteluissa". Mikä on minusta tosi tyhmää, koska olisi lapsenkin varmaan hyvä kuulla positiivista palautetta noista asioista, eikä vain negatiivista siitä, ettei leikit pysy aina auto tms. rauhallisissa leikeissä.



Mutta siis antoisa keskustelu oli. Mä tykkään kyllä tästä lto:sta, mutta minusta tuntuu välillä, että hänen pitää jotenkin päteä, kun on minua monta vuotta nuorempi ja olemme samalla kylällä kasvaneet.. En sitten tiedä.. Lapseni sanoi, että kyllä he päiväkodilla saavat hyvää palautetta silloin, kun tekevät jotain hyvin, mutta vanhempanakin olisi tällaista tosi hyvä kuulla.



Minä menetin muutaman yön unet, kun mietin, että miten nyt ollaan menty ihan pieleen lapsen kasvatuksessa. Mutta sitten selvisi, että ihan hyvillä vesillä ollaan. :)



Mutta pyytäisinkin nyt alan ihmisiä panostamaan myös positiivisen palautteen antamiseen myös vanhemmille, koska ainakin osaa ne pelkät negat voi ahistaa. :)

jos tilanne on jonkun mielestä noin vakava. Kun luette uudelleen ap:n aloituksen, kyse ei ollut siitä että lto kohtelee lasta huonosti. Ja ei, hoitajaa ei tarvitse tuntea vapaa-ajalla, mutta minä ainakaan en voi sanoa lasteni hoitajan olevan huono ihminen sillä perusteella, minkä hänestä saan lapseni päiväkodin työntekijänä. Itse en enää vastaa/kommentoi tätä ketjua, koska haluan itse olla inhimillinen enkä halua syyttää ihmistä, jota en tunne niin hirveäksi, kuin muutamat tässä ketjussa tekevät.

sen kuin vain vaihtaa toiseen.

Nimenomaan juuri lto:n kuvaaman lapsen kanssahan pitäisi olla enemmän jotta negatiiviset palautteet vähenisivät, lapsen takia.



Työntekijät ovat lapsia varten päivähoidossa. Kun joku/jotkut lapset ovat sellaisia joiden jossain osa-alueessa olisi parantamisen varaa, tulee ajan järjestäminen tällaiselle lapselle/lapsille.



Ryhmän aikuiset eivät itsenäisesti aina pysty vaikuttamaan ajan saamiseen erikseen jollekin lapselle tai järjestää pienryhmätoimintaa. Silloin lto tiimin kanssa kertoo asiasta ainakin päiväkodin johtajalle, kertoo mikä on huolena. Kääntyy päiväkodin johtajan puoleen kertomalla myös mitä on yritetty ongelman poistamiseksi.



Johtaja delegoi sitten eteen päin asiat miten katsoo. Joskus otetaan ryhmään avustaja vaikka ei kenellekään erikseen henkilökohtaiseksi. Mm. työllistämismäärärahoilla ja nuorten laittaminen Kelan tukitoimilla on eräs vaihtoehto ajan saamiseksi.



Alat ap kysymään, mitä lto on tehnyt lapsesi kanssa. Mitä lapsesi kertoo että on tehty? Kokeeko lapsei ettei hänen kanssaan haluta olla aikuisten puolelta...



Omia kokemuksiani kertoen ollessani äitiyslomasijaisena eräs äiti lasta tuodessaan sanoi - Ai kun kiva, olet lasten kanssa tehnyt käpylehmiä, jollaisia ei nykyään enää näe.

Arttu on kertoi illalla että keräsitte käpyjä sekä kerroit käpylehmistä...



Tein havaintoja lapsista olemalla lasten parissa, tekemällä eri asioita heidän kanssaan ja koin valtavaa halua toimia niin, että lapset joista minulle kerrottiin olevan "kauheita" alkaisivat kiinnostua muustakin kuin legoista rakennetuista pyssyistä joilla äänekäästi ajettiin toisia takaa jne.



Ei unohdu varmaan koskaan lasten itsensä antamat palautteet hoitajalle, sillä lapset pystyvät kertomaan asioita joita arvostavat tai kokevat mukaviksi. Arttukin tokaisi kerran -M...ennen olin vähän sellainen, mutta kun sinä tulit, mä innostuin...sana "innostuin" tuli korkealla äänen painolla spontaanisti, mitähän kaikkea se sana sisälsikään.



Arttu itse alkoi kertoa kuinka oli heitellyt cd-levyjä jne. Mutta ilmeisesti sana "innostunut" oli syynä hänen muutokseensa parempaan.



Huomasin kuinka "tämä pieni joukko" alkoi toimia ohjeiden mukaan, lähestyä minua halutakseen tehdä muutakin kuin legopyssyjä...



Tulee mieleen ap, että vaistoaako lapsesi lto:n kylmän tunteen häntä kohtaa, mitä asioita voisi olla miksi lapsesi saa negatiivisiä palautteita, kokeeko lapsesi vääryyttä....



Päiväkodin päivässä on monia tilanteita jotka voivat vaikuttaa lapsen mieleen, kuinka hän käyttäytyy, kuinka jaksaa kiinnostua asioista, noudattaa päiväjärjestystä.



Lapselle annettu negatiivinen palautus, kieltäminen ja komentaminen ovat nekin asioita joita voi tehdä jämäkästi mutta lapsen kannalalta myös rakentavasti, ohjaavasti.



Jos lapsi kuulee aikuisen mollaavan häntä ja hokevan kuinka aina sama...tulee lapselle olo kuin sitähän se onkin, ehkä.



Lapset kilpailevat asioista. Kuka saa mennä ruokakärryä viemään, kuka on ensin pukenut, kuka osaa olla hiljaa tarvittaessa, kuka saa jakaa musiikkivälineet jne. apulaiset yleensä nimilistan mukaan.



Aina ei yksi tai kaksi lasta saisi olla suosikkeja joille annetaan mieluisia tehtäviä, vaikka selviytyisivät muita paremmin.



Onko lapsesi kertonut päivän kulusta, pidetäänkö rangaistuksena häntä esim. pöydässä kun muut lapset lähtevät, onko viimeinen nukkarissa, joutuuko istumaan aikuisen vieressä piirissä, tai onko muuta missä lapsesi mahdollisesti kokee olevansa huonommassa asemassa?



Vaikkakin syy rangaistuksiin olisi hänessä, tulisi ennakoida tapauksia joista ne tulevat ja nähdä vaivaa lapsesta.

16 tuntuu juuri sellaiselta lto:lta, jonka kanssa meidänkin viikari pysyisi "kaidalla tiellä". :)



Mä sain opettajaystävältäni ohjeeksi kysyä tuolla keskustelussa, että mitä päiväkodin henkilökunta on konkreettisesti tehnyt tämän pojanviikarilauman eteen. Eli mitä he ovat tehneet kuin rankaiseet ja moittineet. Mutta en minä sitten jotenkin ilennyt tätä kysyä, koska ajattelin, että sitten vasta koko porukka ollaan epäsuosiossa, jos kyseenalaistan heidän ammattitaidon..



Onneksi eskaria ei ole enää kuin pari kuukautta jäljellä!! Ja toivottavasti ryhmärämä jakaantuu eri luokille!!

ajatelleet asian ratkaista. Tottakai vanhempien täytyy tietää mitä päivän aikana tapahtuu, mutta ammattitaitoiset työntekijät eivät voi "vaikeaa" ryhmää ja sen ongelmia kaataa joka päivä vanhempien niskaan.

Enemmän energiaa täytyisi suunnata ongelmien/haasteiden ratkaisuihin, eikä niiden vatvomiseen.

että aina tulee nähdä vaivaa lasten takia.



Paneudun työpaikoillani siihen, kuten varmaan useat kolleganikin, että lapset kiinnostuisivat monista asioista jotka saavat ajatukset ja teot pysymään enemmin hyvissä kuin huonoissa asioissa.



Lapselle kannattaa olla myös "kaveri" jollain tapaa. Hän alkaa kuin haluta näyttää hyviä puoliaan sellaiselle ihmiselle, joka on hänestä oikeasti kiinnostunut.



Muistan kuinka joillekin lapsille oli tosi vaikeaa ottaa hommia esim. itsenäiseen työskentelyyn. Palapelit tai piirtäminen omassa rauhasaan ei kiinnostanut, kavereiden kanssa piirrettiin... josta huomasin erikoisen asian kynistä.



Kynälaatikossa jossa oli paljon kyniä yhteiseen käyttöön, ei ollut enää montaakaan punaista värikynää. Muutama pätkä joka oli ahkerassa käytössä...punaista väriä kului kun pojat piirisvät aseita joista leiskui tulta. Punainen oli miltei ainoa väri,joka näkyi paperissa lyijykynän lisäksi. Olikin paljon ammuksia ilmassa ja aseita tulen räiskyessä.



Samainen porukka alkoi onneksi kiinnostua muustakin. Olin nähnyt vaivaa ja antanut aikaa onnistuneesti, sillä huomasin mm. kuinka eräs poika lähestyi hyllyä hissukseen, katsoi minuun päin kuin että näenköhän hänen ottavan palapelin...Hänelle oli tärkeää että huomaan hänen vihdoin kiinostuvan tarjolla olevista mahdollisuuksista. Lapsilta saa palautetta esim. tällaisessa muodossa, vaikka ei sanallisesti niin teolla. Annan arvoa tällaisille palautteille lapsesta lähtevänä.



Kysenalaistamatta henkilökunnan toimintaa, aina voi kysellä lastaan koskevia asioita, kuten esim. mistä lapsi on kiinnostunut päivän aikana, mitä tekee mielellään, mitä asioita kertoilee jne.



Jos vastaus on ettei mikään kiinnosta tai jaksa keskittyä siihen ja siihen, voi toki vastata -Anteeksi kuinka?



Kyllä ovat keinot vähäiset ja kiinnostus lapsiin olematon jos lapset eivät oikeastaan tee muuta kuin "koheltavat" ja pyörivät laumassa. Aikuisen tulisi tehdä havaintoja lapsesta, mikä lasta kiinnostaa ja lähteä lapsen kiinnostuksen pohjalta parantamaan suhteita lapseen.