Epävakaata persoonallisuutta sairastavia?

itse myöskin sairastavani tuota.



Elämäni aikana useaan otteeseen terapiassa, kai niistä jotain hyötyä on ollut. Ainakin elämä on jollain tapaa helpottunut.

Vaikeuksia sos. elämässä? Kyllä, ystäviä ei juurikaan ole. Perhe kylläkin.

hermostun ja raivostun pienistä, minulla on verenpaine ongelmia johtuen tuosta. Olen yrittänyt terapiaa vuosia sitten mutten kyennyt avautumaan silloin. Nyt kykenisin kyllä mutta en enää halua enkä tiedä miten sellaiseen edes pääsee.

En ole päässyt terapiaan, sillä olen ns. hillitty enkä ole vielä sotkenut elämääni kunnolla. Moni epävakaahan mm. kusee raha-asiansa (minulla vielä luottotiedot eikä velkaa), nai jokaista vastaantulijaa (minulla 8 vuotta kestänyt avoliitto) jne. Olen hakenut Kelalta pääsyä psykoterapiaan, se evättiin rahapulan vuoksi. Nyt tarve olisikin sitten intensiiviselle traumaterapialle ja vaikka mille muulle...tulee yhteiskunnalle kalliiksi tuo, että ensin evätään ja sitten kustannetaan seuraukset. Huokaus.

Itse myös hillitty. Ystäviä ei ole ja olen eristäytyvä, työssäni jotenkin vielä pysynyt, tosin työpaikkaa vaihtanut aina 2 vuoden välein. Tulee vaan hankaluuksia suhteessa työkavereihin ja helposti eristäydyn,syyllistän muita, sitten on vaikea tulla anteeksi pyytelevänä takaisin. Olen pitkävihainen, en kuitenkaan haasta riitaa. Perhe ja mies on. Miestäni en osaa arvostaa vaan olen pettänyt usein. Hankalaa on ja mietin mitä lapsistani tulee kun en osaa kasvattaa ja asettaa rajoja. Lapset levottomia kotona ja helposti riehuvia. Pojan kanssa mennyt joskus maltti ja olen satuttanut niin että ruvennut itkemään. Olen kyllä heti lohdutellut ja sanonut että äiti teki väärin. Tämä on rankkaa. En käy terapiassa, koska en ole päässyt. Nyt uusi yritys työterapian kautta. Raha asiat vielä kunnossa toistaiseksi, helposti kyllä haluan kaikkea..

ainakin osittain. olen siis nro 2. elämä tuntuu joskus mahdottomalta elää oikein, tuntuu siis olevan sarja epäonnistumisia. en mokaile raha-asioita enkä petä miestäni. ongelmat on muutoin ihmissuhteissa. tai itsessäni.

Minulla myös tunne etten osaa elää tai olla ja etten tiedä kuka olen ja mistä pidän. Oma itseys hukassa. Töissä on vaikeita tilanteita nämä sosiaaliset tilanteet esim. kahvipöytäkeskustelut, jotenkin rupean aina tarkkailemaan itseäni ja myös jos miehiä paikalla niin rupean häpeämään. Haluaisin niin eroon tästä ja parantua. Tietoa ei ole mistä on tullut. Ns. tavallinen onnellinen lapsuus, tosin riitoja oli perheessä ja olin hemmoteltu ja minulle ei asetettu rajoja. Tai sitten oli liian suojelevaista. En ole ryypännyt ja riehunut koskaan nuorena paljoa vaan olin ns. kiltti. kotona kyllä riehuin ja olin ilkeä. Jouduin koulussa kiusatuksi yläasteella/lukiossa. Kiusaajat olivat suosittuja poikia. Halveksivat minua ja olin. ns maineen menettänyt. Siis olin ällö ja kaikkea ja lesbo. Tunne etten kuulu joukkoon on säilynyt myös työelämässä. Olisi kiva vaihtaa ajatuksia jos jollain olisi antaa s-postia.

edelleen. Haluaisin ottaa yhteyttä sinuun, en vain halua antaa s-postiani tänne. En ole tavannut ennen ihmistä, joka ymmärtäisi mistä puhun, kun kuvailen tuntojani...

tulee spostiosoite: episjee@suomi24.fi

olen siis nro 2 edelleen.

laitoin meiliä

lisänä kyllä biboläärihäiriö, tosin on vaikea erottaa kumpaa vai onko jopa molempia. Olen tosin jo sotkenut elämäni aivan kokonaan. Nuorempana olin aivan kamala, nyt rauhoittunut, mutta sotkenut sitten muulla tavoin elämääni. Aika ajoin olen todella väsynyt itseeni ja aiheuttamiini haittoihin niin omassa kuin läheisteni elämässä.