On alkanut sapettaa ystäväperheen tapa komentaa aina meidän lapsia, omissa ei taida koskaan olla syytä...

Meillä kaksi vilkasta ja meneväistä poikaa 3v ja 5v, ystäväperheessä aivan samanikäiset tytöt. Ollaan aina kyläilty paljon puolin ja toisin mutta viime aikoina on jotenkin menny liikaa siihen suuntaan, että aina kun lapsille tulee riitaa tai tekevät jotain kiellettyä niin syy olisi meidän pojissa.

Ja HUOM en väitä etteikö he osaisi olla aivan mahdottomia ja villejä, tehdä tuhmuuksiakin.

mutta mutta, ei se silti voi aina tarkoittaa, että syy on vain heissä jos heistä sattuu tilanteessa tulemaan enemmän ääntä tai tyttö/tytöt sanovat että pojat oli ensin asialla.

Olen aika tarkka ja komennan lapsiani itse nopeasti, siis puutun huonoon käytökseen itsekin heti, mutta toisaalta mielestäni tuonikäiset ovat vielä aikamoisia koheltajia. Ja se pitäisi heille myös sallia!



Miksi siis pojille viestitetään joka puolella, että meluisa ja menevä käytös = tuhmaa. Ja " kiltit hiljaiset tytöt" ovat aina oikeassa. Poikien äitinä tällainen on todella ruvennut korpeamaan. Ja harmittaa, kun ystäväperheemme toteuttaa tuota samaa mallia, jota en siis hyväksy. Jääkö meiltä nyt kyläilyt vähemmälle?



Ärsyttää! Enkä tiedä miten ottaa asiaa ystäväperheen kanssa puheeksi??