Hätähuuto!!!!!

Tai lapsi hoitoon mummolaan? Kierre pitäisi saada poikki, lapsi reagoi sinuun ja toisinpäin.



Seuraavalla kerralla kun normaalisti alkaisit huutaa, alakin kuiskata. ÄLÄ KOSKE LAPSEEN FYYSISESTI ellei ole vaaratilanne! Ala mieluummin vaikka itkeä / mene toiseen huoneeseen 10 minuutiksi.



Muista valmistella lasta seuraavaan vaiheeseen, tyyliin " saat leikkiä vielä 5 minuuttia, sitten on ruoka-aika" tai " korjataan astiat yhdessä pöydästä, sitten käyt vessassa ja sitten puetaan ulkovaatteet" Tsemppiä!

oletko kotiäiti ja tytön kanssa aamusta iltaan? Jos se kaipaa tekemistä ja kavereita?

ja ihan samanlainen jos ei saa tarpeeksi virikkeitä! Huomiota pitäisi saada koko ajan. Koko ajan pitää puhua hänen kanssaan, vastata kysymyksiin jne. Roikkuu minussa, kun yritän tehdä jotain niin on koko ajan ihan kiinni. Hänellä on kyllä sisarus mutta he riitelevät vielä aika paljon. Olen huomannut, että menee paremmin kun melkein joka päivä näkee kavereitaan, joko kaveri saa tulla meille tai tyttö menee kaverille. Tai tapaamme leikkipuistossa. Samanikäisen seura on tosi tärkeää hänelle. Sitten jaksaa olla nätimmin veljenkin kanssa.

Se on kyllä rasittavaa kun ei saa tehdä yhtään mitään yksin, nytkin lapset roikkuu minussa vaikka annoin herkkuja ja laitoin lastenohjelmaa. Ei saa olla yksin hetkeäkään, höh! :D

Et sä ole huono äiti.

Pyydät käytännön neuvoja tai pyydät päästä käymään. Täällä kukaan ei tunne sinun lastasi ja vinkkejä on hankala antaa. Ainoat mitä voin minäkin sanoa, ovat tosi kliseita kuten: Yritä olla huutamatta (jepjep), älä missään nimessä käy fyysiseksi ja muuta. Tarvit apua ja jos olet käytännössä yksin niin vaadi saada esim. perhetyöntekijän käyntejä helpottamaan arkea. Hyvä, että tiedät että tilanne ei ole niin kuin pitäisi, se on hyvä alku ja olet oikeutettu saamaan apua. Se vaan pitää vaatia tiukasti.

Huomaat, että ainakin lapsesi on tyypillinen 5v.



Olisi kyllä hyvä jos voisi lapsi mennä vaikka hetkeksi hoitoon, jotta voit hengähtää. Missä lapsen isä? Voitko puhua hänelle?



Tiedän, että ei ole helppoa, täällä samanlainen uhmis kotona, tosin jo 6v. mutta edelleen tottelemattomuus vaivaa. Meillä on onneksi kaksi aikuista jakamassa tätä taakkaa. Tosin meillä on kotona myös samaan aikaan 2v. uhmaajakin(:

kun tietää ettei ole yksin. Lapsen isä paljon töissä. Olen puhunut hänen kanssaan ja tietää tilanteen. ollaan keskusteltu myös tytön kanssa. Tuntuu, et ei kuuntele ollenkaan. Juttelun jälk. usein kysyn, mitä juuri sanoin, niin tyttö tiuskii: En tiedä. Tuntuu niin turhalta puhua. Karkkipäiviä on peruttu, leluja otettu pois yms. Ei tehoa.

Tyttö käy kerhossa ja hänellä on kavereita, enkä ole kuullut et käyttäytyis huonosti. Mut kun on mun ja pikkuveljensä seurassa kiukuttelu alkaa ja kaikkeen vastaa EI. Ei ole ollut mustasukkainen veljestään, koska mielestäni annan huomiota molemmille. Luen kirjoja, kerhoillaan ,uidaan ,pelataan, ulkoillaan. Mitä kaikkee nyt ehtii kotihommien lisäksi. Olen kohta

palaamassa töihi ja lapset pk:hon. Mihin suuntaan tilanne muuttuu?

ap.

suosittelen neuvolaan tai perheneuvolaan yhteyden ottamista. Varmasti joku taho pystyy auttamaan.

5-vuotiaan saattaa olla tuommoisia, mutta saattaa taustalla olla jotain semmoistakin, että ei ole kyse lapsen tottelemattomuudesta tai uhmakkuudesta. Siksikin kannattaa pyytää apua neuvolasta. Sieltä voivat arvioida, että mihin tahoon kannattaa ottaa yhteyttä. Se, että jos taustalla onkin jotain muuta kuin tottelemattomuutta tai huonoa käytöstä, on usein vain helpotus, koska silloin saa myös ohjeita siihen miten lapsen kanssa voisi toimia. Itselläni kävi juuri näin oman lapseni kanssa juurikin 5-vuotiaana. Samalla vapauduin itse kovasta syyllisyydestä, että olen huono äiti ja kasvattaja. Syy käyttäytymiseen olikin muualla kuin kasvatuksessa. Ja nyt on itseni paljon helpompaa suhtautua lapsen hankaluuksiin ja ne on myös vähentyneet, koska olen saanut ohjeita siiihen miten lapsen kanssa kannattaa toimia.



Suosittelen myös lukemaan jotain kirjoja, koska jo niistä saattaa saada paljon apua ja uutta näkökulmaa.



Esim 'Tulistuva lapsi' voisi olla kirja, mistä voisi olla hyötyä.. ehkä.

neuvolassa ja kerroin tilanteen, niin kommentti oli: voimakastahtoinen tyttö. Joo kiitti, auttoi tosi paljon.ap

Sensorisen integraation ongelma. Eli lapsella on jotenkin vaikeeta erottaa ja yhdistää eri aistiärsykkeitä. Ei aina ymmärrä, mitä sanotaan, varsinkaan hälyssä, on hieman kömpelö, ei hahamota tilanteita, ohjeita jne...Turhautuu tosi herkästi.

Näin olen sen ymmärtänyt.



tulistuva lapsi kirjassa on kyllä monia muitakin aiheuttajia sensorisen integraation lisäksi, mutta se auttoi jotenkin saamaan uuden näkökulman lapseen. Olin aiemmin tosi turhautunut ja hermostuntu minäkin, ja pidin lasta vaan tuhmana ja häpesinkin. Nyt kun ymmärtää, niin on paljon helpompi olla johdonmukainen ja lapsen puolella.



-8-