KIITOSKETJU! Kuinka AV on auttanut elämässäsi :)?
Täytyykin laittaa ketju siitä, miten Aihe vapaalla notkuminen on hyödyttänyt tai auttanut elämässä. Aina kun tätä rakasta foorumiamme täällä vain parjataan ;).
Minua näkyvimmin on auttanut motivaatio painonpudotukseen, kun kerran täällä viime kesän lopulla oli linkki mistä pääsi imuroimaan Syö ja nauti -ohjelman. Olkoonkin rikollista, mutta minulta on tähän mennessä tippunut 15 kiloa sen ansiosta!
Eli kiitos AV ja tuon ketjun aloittaja :)!
Kommentit (41)
hyvä että olet saanut apua. uskon olevani yksi karppauksen innoittajista :)
- kuukautiskuppi (paras keksintö sitten sukkahousujen)
- huutonet (en varmaan tietäis tänä päivänäkään siitä muuten)
- lukematon määrä vinkkejä epävarmuus- ja hätätilanteissa
- hauskaa viihdettä, herkullisia provoja ja juoruja
- tietoisuus siitä, että olen ihan tavis ihminen (silmät avautuneet siitä, että omat erikoisuudet ovatkin ihan yleisiä juttuja)
Kiitos, kiitos, kiitos! Vertaistukea ei voita mikään, ja täältä sitä saa, oli aihe mikä tahansa!
Vierailija:
Vierailija:
Jopa mies on välillä sanonu, että " mene kysymään sieltä vauva-lehdestä" jotain asiaa, mikä on ollu epäselvä
Apua jännitykseen (puhelimessa).
Täällä on kiva aikaa viettää, huomaa että ei mulla asiat ole niin huonosti.
Siivous ja säästövinkkejä. KIITOS AV
Sinun avullasi olen saanut koottua aineiston graduuni.
Istun täällä ukkojen keskellä töissä ja kaipaan välillä äitejä ja naisia ympärilleni. Olette viihdyttäneet, raivostuttaneet ja naurattaneet minua.
Oma käsitykseni itsestäni äitinä analysoinnin myötä on vahvistunut. Nyt tiedän tarkkaan millaista lasta haluan kasvattaa ja tämä on auttanut minua olemaan johdonmukainen kasvatuksessani.
Ainoa huono puoli on se, että välillä pääsee niin tajuttomat naurut, että olen joutunut selittelemään sitä täällä töissä. " Tuli hauska sähköposti kaverilta!"
Vierailija:
Ainoa huono puoli on se, että välillä pääsee niin tajuttomat naurut, että olen joutunut selittelemään sitä täällä töissä. " Tuli hauska sähköposti kaverilta!"
Kuitenkin täällä on tuoreimmat juorut aina luettavissa!
- muillakin naisilla on pulmia olen tajunnut
- omat pulmat oikeisiin mittasuhteisiin
- olen havahtunut, että olen oikeastaan onnekas ja onnellinen
Täällä on päivien piristykseksi niin ihania älyn väläyksiä, ettei niitä luettuaan voi olla pipo kireällä tai mieli maassa. Paras on ollut se Uusis-juttu, ja moni muu juttu on ollut melkein yhtä hyvä.
Sittes täällä on hyvä päteä! Lukea muiden juttuja ja ihmetellä joidenkin tyyppien yksinkertaisuutta. (Itsehän sitä on aina niiiin fiksuuua, etttäää!) Totta kai tajuan, että provo on provo, mutta on niin kivaa kuvitella, että joku tyhmä kysyy ihan tosissaan pitääkö kananmuna keittää kuorineen vai kuorittuna =D Tai että mistä tietää, onko peruna mallia baby vai joku muu.
Hih, kiidooos AV ilosta, mitä olet antanut!
täältä kuulee ensimmäisenä, jos joku on kuollut tai muuta kamalaa on sattunut. muutenkin kaikki uutiset tuntuu tulevan tänne ensimmäisenä, kätevää. =)
Olin ihan yllättynyt, kuinka asiallinen ja pitkä ketju siitä tulikaan (" masentunut mies - apua" , ja mua todella auttoi saada purkaa asioita päästäni tänne ja saada vastauksia muilta saman kokeneilta, sekä masentuneiden läheisiltä että itse masennuksen sairastaneilta.
Vierailija:
Olin ihan yllättynyt, kuinka asiallinen ja pitkä ketju siitä tulikaan (" masentunut mies - apua" , ja mua todella auttoi saada purkaa asioita päästäni tänne ja saada vastauksia muilta saman kokeneilta, sekä masentuneiden läheisiltä että itse masennuksen sairastaneilta.
Huutonet vinkkejä olen täältä saanut paljon. Ja kaikenlaisia talousniksejä.
Ja lohtua keskenmenon jälkeen.
Eli kiitos kaikesta tästä rakkaat AV mammat!!
kun jäin äitiyslomalle, olin niin uusavuton etten osannut keittää edes perunoita!
Olen siis rampannut täällä viimeisen kahden vuoden ajan kysellen kaikkea tyhmää, kiitos kun olette vastanneet niihin tyhmiin kysymyksiinkin!
Minullakin on pudonnut -20kg sillä rompulla.
Mä sain näkijältä tarvittavat kaksi senttiä lisää itsetuntoa ja niinpä en enää murehdi niin paljoa tulevaisuutta. =)
otin esikoisen pois hoidosta vauvan ollssa 6kk vaikka alunperin ajattelin että saa jatkaa siihen asti kun kuopuskin menee hoitoon, nyt itseasiassa innostuin jäämään kotiin niin kauan kun saa kotihoidontukea.
Mitähän vielä, imetin sinnikkäästi molempia yli vuoden ikäiseksi, pidin unikoulua, lopetin vellien syöttämisen, otin omaa aikaa (mies paralla on nyt sitten useita koti-iltoja ja mä juoksen jumpissa...
Täältä saa kyl hyviä ideoita!
Niin, ostin kantoliinan ja ja , kyl varmasti on muutakin, en nyt jaksa kelata enää.
Kun mies viidennen tai kuudennen kerran uhosi taas kerran, että se on loppu nyt, ei tästä mitään tule, ei me rakasteta tarpeeksi ym. sanoin sitten että selvä, ei sitten. Siihen asti minä aina vakuutin, joka kerta, että rakastetaanhan me tarpeeksi ja kaikki järjestyy ja näin pienen riidan takia ei kannata heittää koko suhdetta romukoppaan.
Mutta sen yhden kerran sanoinkin sitten, että selvä, lopetetaan sitten. Hän halusi jo muutamaa päivää myöhemmin mut takaisin, mutta sanoin, että mä en ole sellainen nainen, joka jätetään maanantaina ja otetaan takaisin perjantaina. Yritin näyttää tällä hänelle, että uhoaminen eroamisesta on ihan turhaa, eikä pidä sanoa sellaista mitä ei tarkoita.
Mies aika pian hankki uuden tyttöystävän, ja taas uuden, ja taas uuden.. Toivoin, että hän olis halunnut mut takaisin, itseasiassa vielä viime syksynä ajattelin niin, että ehkä vielä joskus, mutta nyt mies on asunut erään naisen kanssa jo vuoden päivät. Silti, aina silloin tällöin kännissä mies lähettää tekstareita, kuinka hän kaipaa mua ja kuinka haluaisi palata kanssani yhteen.. Näen miestä silloin tällöin ja välillä hän on ollut aika huonona, olen nähnyt riitoja heidän välillään ja olen miettinyt, miten se nainen kestää.
Mutta uskon, että eromme oli kaikesta huolimatta oikea ratkaisu. Välitän miehestä yhä, ja osa mua rakastaakin, mutta hänen tunteensa eivät ehkä ikinä olleetkaan niin voimakkaat mua kohtaan. Enkä olisi kestänyt elää niin masentuneen ja ehkäpä jopa maanis-depressiivisen ihmisen kanssa sairastumatta itse. Ai niin, ja mies ei muuten edelleenkään usko tai myönnä tai ymmärrä, että eromme johtui siitä, että hän on sairas. Hänestä " hän teki jotain väärin, jota en koskaan antanut anteeksi" .
Sen hyvän seurustelumme ja minä sain aikaan, että hän ryhtyi käymään terapeutilla, jossa käsittääkseni käy edelleen joka viikko. Siitä mies on kiittänyt mua monesti jälkeenpäin.
t. se masentuneen ex, olinkohan 14 tässä.
usein ja ruoanlaittoon olen saanut kivoja vinkkejä ja myös ohjeita arjen pyöritykseen.
Aluksi kyselin kovasti vauvanhoidosta, imetyksestä, kotitöistä jne. tavallisista asioista, joista en silloin tiennyt, eikä minulla ollut ketään, kuka kertoisi. Av toimi tavallaan entisajan kyläyhteisönä.
Myöhemmin aloin viihtyä palstalla uusimpien juorujen, hauskojen provojen ja samanhenkisen seuran vuoksi.
Nykyään käyn palstalla säännöllisesti katsastamassa juorut ja päivänpolttavat aiheet.
Eniten apua olen siis saanut:
- lasten- ja kodinhoitovinkit
- ajo-ohjeet pääkaupunkiseudulla (kun maalta muutimme:)
- uusimmat juorut
- reseptit
- teematekstiviestit ja onnitteluviestit
- talon remontointikokemukset
- lainaneuvonta:)
- linkit hauskoihin videoihin yms.
- painonvartijoiden romppu
- sairaan lapsen hoito-ohjeet
- toisinaan älykästä (jopa akateemista!) keskustelua
- tietoutta kotiäitien elämän tärkeimmistä asioista, kuten Reimateceistä ja Unikoista (mikä milloinkin on in...)
- vinkkejä huutonet -kohteisiin sekä mahollisiin huijareihin liittyen
Nämä tulivat mieleen. OI kiitos AV!