Iltaväsyminen ja ainainen äidin kiukustuminen illalla.
Ja taas syyllinen olo kun en jaksanut päivää loppuun asti kiukuttelematta. Huusin lapsille (5 ja 2v)turpa kiinni ja nukkumaan :( En yleensä sano noin rumasti kalleimmille aarteilleni, mutta aina iltaisin tuntuu ettei hermot riitä nukutusrumbaan. Yritän samalla sadatellessani selittää ettei ole teidän lasten vika, vaan äiti on vaan väsynyt ja siksi kiukkuinen... Olen kotona ja koko päivän lasten kanssa oltua ei illalla jaksa enää olla sellainen äiti kuin haluisi. Muutenkin haluisin tietää onko muilla jatkuva syyllisyyden ja riittämättömyyden tunne? Toki harrastan lasten kanssa ja ulkoillaan ym. mutta jotkut päivät menee ettei jaksaisi puuroa keittää, ja nahjusolo :(
Kommentit (4)
Mun mies on vuorotöissä ja mulle iltavuorot on raskaimpia.
Pinna kiristyy jostain kumman syystä aika helposti illalla.
En allekirjoita jatkuvaa syyllisyyden tunnetta enkäriittämättömyyttäkään.
Onko sulla kavereita, omaa harrastusta? Oma aika varmaan jo tekisi ihmeitä.
Ja puistotutut joille voi myös purkaa tuntojaan, että lapset ei joutuisi sijaiskärsijöiksi sun väsymykselle.
Toivottavasti löydät jotain helpotusta arkeesi!
päikkärit vaikka pikkukakkosen aikaan? ite nukun aina iltapäivällä ja illalla alan valmisteleen lapsia nukkumaan jo hyvissä ajoin niin ei tartte hoputtaa!
Pahin on se hetki, kun luulee, että nyt ne vihdoin rauhoittuu yöksi, mutta sitten toinen keksii jonkun tavan viivyttää unta ja toinenkin havahtuu siihen. Silloin minä yleensä kiukustun ja karjahdan. :(
Se harmittaa juuri sen takia, että vaikka koko päivä olisi mennyt ihan hyvin, se viimeinen hetki on ihan kauhea!