Lue keskustelun säännöt.
Ero edessä. Neuvoja tarvittaisiin :(
15.02.2010 |
Tilanne se, että minulla ei ole loppuun vietyä koulutusta. Olen 33-v ylioppilas ja olen ollut käytännössä koko avioliittomme ajan kotona hoitamassa lapsia. Mitä mahdollisuuksia päästä töihin minulla on? Työnä pitää hyväksyä se mitä saan. Onko muuta kuin siivousta tarjolla? Pääsenkö edes sinnekään..
Omaisuutta ei ole käytännössä paljon. Luulen, että sen jälkeen kun lainat on maksettu asunnon myynnin jälkeen, ei käteen paljoa jää.
Mitä kautta neuvoisitte lähtemään purkamaan asioita? Tietysti työkkäriin ja kelaan ilmoitukset ja ilmoittautumiset ja työnhakua. Mutta mistä asunto? Miten ihmeessä saan vuokra-asunnon, kun minulla ei ole vielä mitään tuloja?
Entä lapset? Olisiko missään mielessä järkevää, että jäisivät asumaan isänsä kanssa. Koululaiset saisivat jatkaa vanhassa koulussaan ja kaverit pysyisivät. Mies tienaa myös hyvin, eli pystyisi lunastamaan asunnonkin ehkä itselleen.
Auttakaa oikeasti! En halua luopua lapsista, mutta nyt tuntuu ettei muutakaan voi :(
Kommentit (8)
koko maailma kaatuu niskaan. En tiedä miten pystyn kenestäkään huolehtimaan. Minulla ei ole ketään kenelle puhuisin tästä kaikesta eikä ketään kuka auttaisi. SUvulle en halua puhua mitään :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä sinä varmasti asunnon saat ja kaikki tuet ja elatusmaksut myös. Eikö miehen läheltä löytyisi asuntoa, niin säilyis kaverit ja koulu? Olen myös 33-v ylioppilas, nyt syksyllä aloitin viimeinkin itseni kouluttamisen
Äläkä luovu lapsista, sitä tulet ihan varmasti katumaan :(
Myös tuolla iällä voit aivan hyvin vielä kouluttautua. Monella alalla on myös oppisopimuskoulutusta. Varmasti tulet saamaan tukia sen verran että pärjäätte, tosin elämä ei varmaan mitään juhlaa ole. Mutta pidä ne lapset, henkinen pääoma on arvokkainta.
Yritä nyt mietiskellä rauhallisesti asioita eteenpäin. Kokeile päästä vaikka jollekin neuvojalle työkkäriin, jos sieltä vaikka hyvällä säkällä saisikin konkreettisia neuvoja.
Kaikki järjestyy varmasti, mutta älä lannistu!! Olet tehnyt arvokasta työtä kotona lasten kanssa, älä anna kouluttamattomuuden syödä itsetuntoasi liikaa. Vielä kerkeät työelämäänkin kyllästyä ;)
Tsempit ja onnea matkaan!
niin voivat vallan mainiosti asua vuoroviikoin vanhemmillaan! tärkeintä on, että löydät asunnon läheltä lasten nykyistä kotia. vuokraa aluksi kolmio ja kun lapset ovat sulla, niin nuku vaikka itse sohvalla, että lapset saavat omat makuuhuoneet, jos asia on heille tärkeä.
jos olet opiskelija, niin saat paljon erilaisia tukia. suosittelisin sitä, että olet lähivanhempi ja saat siten myös kelan lapsilisät omalla tilillesi.
hyväksi, vaikka nyt ei siltä tunnukaan. Yritän saada huomenna jotain konkreettistakin tehtyä.
Kiitos vielä kerran kaikille!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten hoitaminen kotona on erittäin arvokasta työtä. Älä suotta lannistu, asiat tuppaavat järjestymään kuitenkin. Hengität syvään muutaman kerran ja alat taistella.
Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen.
Kunnalta haet asuntoa, kun tuo tilanne. Pääset jonon kärkeen varmaan. Tsemppiä! Pyydä apua reippaasti.
Ota yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen lastenvalvojalle. Hän osaa varmaan selvittää sinulle vaihtoehtoja. En kyllä itse luopuisi lapsista taloudellisten seikkojen takia.