Asutko samassa kaupungissa missä olet viettänyt lapsuutesi/nuoruutesi?

opiskelut veivät muualle eikä paluu kiinnosta, se on sen verran pieni paikka ja sukulaisetkin siellä liian lähellä

poissa, enkä muuttaisi takaisin.

Ihana kaunis merenrantakaupunki, kaunis keskusta ja monimuotoiset lähiöt. Paljon kulttuuria.

Muutin parikymppisenä sieltä pois enkä aio koskaan muuttaa takaisin.

Joutunut Helsingistä Espoon puolelle viisi vuotta sitten.

Kovasti kaipailen kotikulmille.

Tai no, olin 11-vuotias kun tänne muutimme, eli koko lapsuuttani en ole täällä asunut, ja lukion ja yliopisto-opintojen aikana asuin muualla, välillä ulkomaillakin. Mutta tänne siis lopulta palasin, ja vieläpä ihan lapsuudenkotini " nurkalle" , vanhempani asuvat kivenheiton päässä.

Välillä olen asunut neljässä Suomen kaupungissa ja kolmessa muussa maassa.

täällä on kiva asua

asuin pari vuotta lapsuudessani n. kilometrin päässä nykyisestä kodistamme, sitten muutettiin toisen kunnan puolelle n. viiden kilometrin päähän ja siellä asuin 10 vuotta.

Ei ole ikävä, tuo paikka on niin kuollut käpykylä kuin olla ja voi. Ja sukulaiset asuu lähellä ja siellä on liikaa huonoja muistoja jne.

Muutin Suomesta melkein kymmenen vuotta sitten. Ikävöin kotimaasta perhettä, ystäviä ja sukulaisia, mutten kokoajan vaan vain kun heitä ajattelen. Paljon muuta en ikävöikään? Uskoisin muuttavani takaisin, kunhan aika on kypsä. Eri asia miten enää sopeudun? Hesassa asuin nuoruuteni, lapsuuden Ranskassa.

Samassa kaupungissa olen asunut aina, paikkakunta vain on muuttunut.

Olen kiertänyt lähes koko aikuisikäni, ja nyt asettunut alle 5km päähän synnyinsijoilta, vahingossa :)

paikkakunta ja kaupunki on sama asia...

Vierailija:

Samassa kaupungissa olen asunut aina, paikkakunta vain on muuttunut.

Olen kiertänyt lähes koko aikuisikäni, ja nyt asettunut alle 5km päähän synnyinsijoilta, vahingossa :)