fundamentalistikristitty kotiäiti vastaa parhaaseen ensimmäisestä kymmenestä kysymyksestä.

eli tuo koti- ja kouluopetuskysymys.

En tiedä tarkoititko ihan kotikoulua (ei käydä koulua ollenkaan) vai sitä että kodin antama opetus poikkeaa (kenties) koulun antamasta. Mutta vastailen kummastakin näkökannasta...

Itselleni luonnontiede ei ole mikään suuri ongelma. Esimerkiksi evoluutio sitä kannalta ymmärrettynä että se on Jumalan suunnittelema ja toteuttama mahtuu " fundamentalismiini" , sillä kukaan ihminen ei ole mitannut näitä luomisen päiviä, vaan ainut silminnäkijä on ollut Jumala itse, jolle yksi päivä voi olla tuhat vuotta (tai saman tien vaikka miljoona). Toisaalta en sulje ollenkaan sitä vaihtoehtoa pois, etteikö maailma olisi paljon nuorempi ja luominen tapahtunut ihmisenkin ymmärtämissä päivissä. Lapsiani opetan ajattelemaan juuri näin. Mielestäni koulussa on pahempiakin sudenkuoppia kuin evoluutio. Esimerkiksi uskonnon opetus monissa kouluissa on aivan järkyttävää (riippuu opettajasta) ja silloin lapset joutuvat todellisen ristiriidan eteen jota on vaikea sulattaa. Esimerkiksi raamattu-uskollisuutta pannaan halvalla, nimitellään Raamattuun luottavia vanhanaikaisiksi ja jopa vaarallisiksi terroristeiksi ja julistetaan vesittynyttä suvaitsevaisuus-uskontoa. Sen lisäksi on koulutovereitten vääränlainen elämäntyyli, joka pakottaa tosiuskovaisen erottautumaan heistä ja ikävimmässä tapauksessa jäämään hyvin yksinäiseksi, jos luokassa tai koulussa ei muita tosiuskovaisia ole.



Peruskoulu ei ole mikään helppo paikka uskovan kodin lapselle. Ymmärrän hyvin heitä jotka tekevät sen ratkaisun että pitävät lapsensa kotiopetuksessa, jos kristillistä koulua ei ole lähellä. Jälkimmäiset vaihtoehdot ovat nimittäin niin paljon helpompia lapselle. Hänen ei tarvitse ahdistua erilaisuudestaan. Toisaalta, voi olla että juuri siinä ahdistuksessa he kypsyvät siihen päätökseen että haluavat tietoisesti olla erilaisia, eikä maailma pääse heitä kampittamaan sitten kun " lähtevät omille siivilleen" . Omakohtaisesti täytyy sanoa myös että olen niin laiska ettei minulta riittäisi paukkuja kouluttaa lapsiani itse. Olen ollut kotona heidän kanssaan kouluikään asti (kaikki eivät vielä kouluiässä, vanhin seiskalla), mutta täytyy myöntää että on se helpotus kun menevät jonnekin muualle välillä ja saan aikaa omille jutuilleni ;) Kristillinen koulu voisi kyllä olla vaihtoehto jos sellainen olisi lähietäisyydellä.



Vastaan edelleen parhaaseen jatkokysymykseen, jos sellaisia tulee.



ap