Sanokaapa, miten selviän huomisesta? Yksi elämäni rankimmista päivistä tulossa... ev

Asia kerrallaan. Jos oikein koville ottaa niin ajattele että mikä voisi olla vielä pahempaa.... Ellet ole jo kuolemassa.

tahansa kestää vuorokauden vaikka päällään seisten!



Etäännytä itsesi, älä mieti. Anna ajan mennä eteenpäin. Jossain vaiheessa, ja vain päivän ollessa kyseessä aika pian, se on ohi. Kysymys on vain tunneista, ei päivistä, viikoista tai vuosista. Ole vaan, ja ole olematta paikalla. Mieti sinua rauhoittavia asioita. Siis jos tämä on tilanteessa mahdollista.



Se on vain yksi päivä, muista se.

siitä on vaan reilu kolme tuntia jäljellä.

Olen tosi pahoillani puolestasi :(

ystävä oli ikäiseni ja kuoli yllättäen.



olin muutaman viikon ihan sumussa, en muista juuri mitään. Kuljin mustissa vaatteissa jonkin aikaa. Se oli minulle jostain syystä tärkeää, vaikka sainkin kuulla sellaisia kommentteja " onks joku kuollu vai, hahaha" . hautajaisissa oli arkku auki. mutta se oli tärkeä päivä. tavallaan oli todella karua tajuta, että mun ystävä makaa siinä arkussa, eikä enää nouse ylös ja ole se pirteä iloinen itsensä.



itkin pitkään ja kävin juttelemassa haudalla monesti.



Mutta oma elämä jatkuu. Välillä ystävä nousee yhä mieleen, mutta minua ei ahdista enää. Se on ollut pakko hyväksyä, että jostain syystä hän kuoli nuorena.



Huomisesta tulee rankka päivä, sen tiedätkin. Ajattele se tavallaan viimeisenä jäähyväisenä,oli arkku auki tai ei. Vaikka ystäväsi on poissa, sinulta ei viedä niitä muistoja, jotka häneen liittyy.



Ja muista, että sinulla itselläsi on kallisarvoinen elämä elettävänä. Eli jos tuntuu, että et pääse surusta yli, hanki siihen apua.



Voimia ja osanotto suruusi.



Anna itsellesi lupa surra ja itkeä. Mutta