Lue keskustelun säännöt.
Vauvojen henkilöllisyysrannekkeiden katoaminen muka mahdotonta!
18.10.2007 |
Seiskassa on juttu näistä tsekkiläisäideistä ja Jorvin sairaalan kätilön kommentti, että Suomessa tuollainen vaihtuminen ei olisi mahdollista. Kuulemma vauvojen henkilöllisyysrannekkeet saa vain saksilla irti. Meidän vauvalla tuo tunniste oli nilkassa eikä mennyt montaa päivää kun se hävisi. Lisäksi kerran potkareista löytyi jonkun toisen vauvan tunnisteranneke.
Kommentit (33)
hoksasin sen vasta kun käveri kysy että otinko talteen vauvakirjan väliin rannekkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin, eikä mitään muutakaan tunnistetta ollut tuolloin 2004 kuin vauvan sängynpäädyssä oleva lippulappunen.
vauvan sängyn reunassa olevasta kuvasta. En tasan olisi tunnistanut jos vauvoja olisi ollut rivissä " että mikäs näistä kuuluu rouvalle?"
Ensimmäinen ranneke hävisi sinne, oli varmaan paitaa riisuessa lähtenyt pois. Ja toinen lähti muistaakseni myös riisuessa, mutta sen huomasin ja laitoin sitten takaisin ranteeseen. Hoikkia lapsia ovat molemmat olleet vauvana.
Ja nää oli vuosina 04 ja 06. Minäkin silloin ekan kohdalla sitten kotona mietiskelin, että onkohan tuo nyt varmasti meidän lapsi. Mutta molemmat ovat niin isänsä kopioita, että mitään epäilystä asiasta ei enää ole.
jos lapsi erotetaan äidistä tai isästä synnytyksen jälkeen. Nkllla ei ainakaan lasta viety perheen silmistä missään vaiheessa. pestiin ja punnittiin synnytyshuoneessa ja oli vierihoidossa koko ajan. Mihinkäs hän olisi vaihtunut ja missä välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikattiin sitten se poikki muistaakseni vasta, kun päästiin kotiin. On kai siinä vauvan sängyn päädyssä olevastakin lapusta jotain hyötyä, jos pitää omaa vauvaa hakea. ;)
pidän lastani vierihoidossa ja tottahan minä oman vauvani jo tunnistan (oli kahden päivän ikäinen). En saanut hänelle uutta ranneketta. Tämä tapahtui OYSissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo systeemi todellakaan ole aukoton. Tosin nykyisin vierihoito pienentää selvästi sekaantumisen riskejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika syntyi 5.5 v sitten hätäsektiolla. Poika oli parin päivän ikäinen, kun kauhukseni äkkäsin, ettei hänelle ole laitettu ranneketta ollenkaan. Kilautin kelloa ja hoitsu saapui paikalle. Hän kertoi minulle, ettei aina välttämättä leikkauksesta tulleelle laiteta ranneketta. En tiedä sitten, poika oli hyväkuntoinen, pariksi tunniksi vietiin suoraan salista keskoskaappiin...
Onkohan tämä yleistäkin?
No, onneksi on niin isänsä näköinen, että lienee ihan oma kuitenkin: ) ) )
tajusin sen vasta kun oltiin jo kotiuduttu että eihän sitä ollut missään vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun eka kerran vaihdettiin vaatteet. Kun kysyin, laitetaanko uusi, niin lastenhoitaja tokaisi, että kai sä jo omas tunnistat. Loppuaika sairaalassa oltiin sitten ilman. Näin muutama vuosi sitten TYKSissä.
Toki jokainen äiti varmaankin tunnistaa lapsensa jo ihan alkumetreillä, mutta ihmetyttää tuollainen lausunto että rannekkeiden häviäminen olisi mahdotonta. Kun se ei oikeasti ole.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka muistokirjaa varten ensin yrittänyt irrottaa kokonaisena. Lapset ovat kyllä niin meidän kopioita, ettei vaihtumista ole varmasti tapahtunut :)
Vauva syntyi hätäsektiolla, ehkä sektioituja vauvoja ei merkitä. Vauva ei olisi voinut mennä sekaisin (paitsi ekojen 20 minuutin aikana jolloin olin nukutettu ja isä ei ollut saanut vielä nähdä vauvaa). Myöhemmin kun vauva oli yöllä kansliassa yli 10 muun vauvan kanssa, ja hoitaja vaihtoi meidän vauvalle vaipan, hyvin olisi voinut mennä väärän vauvan sänkyyn.
Onneksi tunnistin vauvan jo ulkonäöltä tuossa vaiheessa.
esikoiselta lähti ranneke kokonaisena irti kolmen tunnin iässä kun oli liian löysälle laitettu.
Uskallan väittää että on tarkoitettu sanoa että ranneke ei katkeamalla tai hajoamalla lähde itsestään irti vaan siihen tarvitaan sakset.
Onneksi vauva oli joka ikisen sairaalassaolosekuntinsa joko äitinsä tai isänsä seurassa, joten ei tarvi pelätä että olis vaihtunut :)
itse hoidettiin lapsemme sairaalassa isännän kanssa perhehuoneessa, ei olisi tullut mieleenkään antaa niin pientä hoitsuille hoitoon!
että pitänee laittaa joku oma merkki mustekynällä vaikka vauvan jalkapohjaan. Eipähän tarvi ikinä miettiä ja stressata, että tuliko se oma vauva synnäriltä kotiin :(
Minä nimittäin en synnytyksen jälkeisissä hormoonihuuruissa tunnista lasta. Kummankin kohdalla olen vielä pari-kolme päivää synnytyksen jälkeen miettinyt:" Ai tuon näköinen lapsi meillä."