Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä tutista vierottamiseen?
17.10.2007 |
Laittakaahan kaikki hyvät konstit miten vierottaa 1v.7kk neiti kokonaan tutista eroon. Se on nyt käytössä vain nukkuessa (päivä- ja yöunilla) mutaa nyt olisi aika päästä siitä kokonaan eroon. Ollaan jo puhuttu tytölle asiasta, mutta eihän hän sitä vielä ymmärrä...
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsikin tajusi, ettei tuttia enää voi syödä, kun se oli koiran jäljiltä siruina pitkin olkkarin lattiaa. Tutinraato on kyllä säilytetty, ja vielä vuodenkin päästä poika haluaa sen joskus nähdä.
Meidän tytön tutti jäi melkein pukin tuttipataan : )
Sitte piti kyllä heittää yhdessä karusti roskapönttöön!
Meillä tutit on otettu lapsilta pois 1v 2kk - 1v 10kk iässä, ja aina se on yllättänyt helppoudellaan. Olen kuitenkin etukäteen varmuuden vuoksi aina psyykannut itseäni kestämään tutti-itkujakin. Johdonmukaisuus on valttia - kun itse on varma, tarttuu rauhallisuus lapseenkin.
Olen rinnastanut tutista luopumisen tärkeyden muihin vaikeisiin päätöksiin, joita vanhemmat joutuvat lapsensa hyvinvoinnin eteen tekemään: Miksi en anna lapsen juoda vaikkapa limua aina, kun hän niin haluaa? Miksi hampaat pestään iltaisin, vaikka lasta ei huvittaisi? Miksi tulehtuneisiin silmiin laitetaan silmätippoja, vaikka se tuntuu lapsesta ikävältä? Miksi kylmällä ilmalla täytyy ulos pukea lämmintä vaatetta päälle, vaikka lapsi haluaisi kesämekon?
Jos tuteista ei olisi hampaille haittaa, niin mikäs siinä, senkus antaisin lasten syödä niitä vaikka kouluikään asti ;) Meillä esikoisen kanssa venyi tuo luopuminen melkein 2-vuotiaaksi, kun silloin suositus oli erilainen, enkä siksi raaskinut kiirehtiä. Nykyisin tutista luopumista suositellaan hammaslääkärissä jopa alle vuoden ikäisille, viimeistään unituteistakin n. 1-vuotiaille (oli muuten helpoin vaihe).
Keskimmäinen oli n. 1,5-vuotias unituteista luopumisen hetkellä, ja hän ymmärsi jo yllättävän paljon! Aloimme puhua n. viikon etukäteen siitä, kuinka tutit loppuvat, kun vauvasta kasvaa iso. Sitten " havahduimme yhdessä" , että eihän keskimmäinenkään ole enää vauva, tutit voitaisiin antaa pois. Ja sitten vikana tutti-iltana muistutin, että aamulla sitten viedään tutit pois, et tarvitse enää niitä. Kerroin myös suoraan, että hampaisiin tulee tutista pipi (vauvoilla ei vielä ole kaikkia hampaita...). Kaiken tämän jälkeen nakkasimme tutit yhdessä postilaatikkoomme, josta kiikutin ne yön pimeydessä roskikseen... Eikä yhtäkään itkua tullut! Alkuun nukahtaminen toki oli vähän levottomampaa kuin ennen tuttien kanssa, mutta annoimme tilalle unileluja ja seisoskelin sängyn vierellä normaalia vähän pidempään, ja se riitti.
Kyse on päätöksestä. Ei tuttien pois ottaminen ole niin vaikeaa kuin miltä se etukäteen voi tuntua! Välillä tuntuu, että vanhemmille tuteista luopuminen on jopa vaikeampaa kuin vauvavaiheesta ohi kasvaneille pienokaisille ;) Tärkeintä on muistaa, että kun tutit on otettu kerran pois, niitä ei saa antaa enää hetkeksikään takaisin. Se olisi lapsen kidutusta, ja seuraava vieroituskerta menisi taatusti vaikeamman kautta. Tsemppiä!
(äiti siis leikannut kaikista tutin pois)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän tytön tutti jätettiin sorsavauvalle.. tyttö tuolloin tasan 2v joten ymmärsi jutun jo hyvin; vauvasorsa tarviaa tuttia ja iso tyttö ei. jospa annat vielä syödä tuttia jonkin aikaa että ymmärrys kasvaa. ei kai sillä lopettamisella kiirettä ole..
Vierailija:
ei kai sillä lopettamisella kiirettä ole..
Näkyy kuulemma tutin syönti jo vähän hampaissa. Muuten en vielä kiirehtisi. Eikö teillä lapset ole yhtään itkeneet tutin perään? Meillä ainakin nostaa sellaisen metelin että oksat pois, jos tutti on hukassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi unen tulla hyvin.
Meillä esikoisella ja toisella tutista vieroittaminen onnistui ihan helposti vain ottamalla pois. Kolmas lapsi olikin hankalampi tapaus ja poika huusi monta yötä ja vielä monta kuukautta nukkui yöt tosi huonosti.
T. ap/5