Lue keskustelun säännöt.
G: Mitä INHOAT työssäsi?
30.10.2007 |
Kerro mitä teet ja mikä on työssäsi ikävintä.
Olen nimittäin suunnittelemassa alavaihtoa kun hermot menee omaan työhön. Haluaisin kuulla kuitenkin mitä muissa hommissa mättää, etten vaihda vielä huonompaan.
Olen itse asiakaspalvelussa (puhelin) ja joudun päivät pitkät kuuntelemaan vihaisia ihmisiä, jotka valittaa kun tuote ei ole tullut perille tai siinä on jotain vikaa. Ahdistaa...
Kommentit (33)
Inhoan tällä hetkellä työtäni kokonaisvaltaisesti ja olen onneksi vaihtamassa pian työapaikkaa ja toivottavasti jossain vaiheessa ammattiakin...
1. Ei ole aikaa keskittyä varsinaiseen tehtävään eli opetukseen, vaan aina pitää säätää kaikkea muuta.
2. Liian isoja ryhmiä (opiskelijat yksilöinä on onneksi kivoja).
3. Koulumme tyhmää johtoa ja johtamiskulttuuria.
4. Työkavereita: olen niistä osaan ihan kypsä, sillä ne ei vaan osaa eikä tajua mitään.
5. Asemaani työyhteisössä: olen työpaikan nuorin mutta en suinkaan nuorin opettajana eli näkemystä löytyy jo ja olen yhteisten aineiden opettaja ja saan huonompaa palkkaa kuin huonommin koulutetut ammatillisten aineiden opettajat.
YÖK!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan piiiitkiä iltapäiviä (klo 15-17.30) ja sitä pihalla seisomista lähes säässä kuin säässä!
Paitsi kahvitaukoja. Joudun esimerkiksi matkustamaan aika paljon, mitä inhoan. Olen kuin kala kuivalla maalla, kun joudun eroon perheestäni. Lisäksi minulla on ollut huono tuuri saada pomoikseni varsinaisia k*sipäitä. Se, että pomot vaihtuvat tiuhaan tahtiin, oli aluksi helpotus. Nyt olen huomannut, että valitettavasti johtamistyyli ei muutu, vain rutiinit on jokaisen pomon kanssa opeteltava alusta. Palkka on huono, ylenemismahdollisuuksia ei ole, koska en suostu muuttamaan Helsinkiin. Työpaikallani olen luultavasti ainoa alle nelivitonen, itse olen juuri kolmekymmentä täyttänyt.
Ala liittyy viestintään ja työnantajana valtio.
Myös ilta ja viikonlopputyöt ärsyttävät ja huonosti kasvatetut lapset
mutta huutelee onneksi norsunluutornistaan joten ei tarvi joka päivä katsella. Muuten tykkään ihan sikana. Olen logistiikan alalla, huolinta ja kuljetus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten vihaan omia epäonnistumisia, joita tulee väkisinkin välillä. Vaikka tietäisikin, että periaatteessa on tehnyt kaiken oikein, mutta silti esim. väri ei ole sellainen mitä olisi halunnut. Silloin harmittaa tosi paljon. Asiakkaat ovat oikeastaan aina mukavia (vain pari tapausta, jolloin oikeasti asiakkaassa jotain vikaa, silloinkin ovat olleet luultavasti henkisesti sairaita). Rahaa ei ole mielinmäärin, mutta pärjää.
Ottaa päähän, kun monen eri asian summana työhön ei anneta edes mahdollisuutta tehdä sitä niin hyvin kuin haluaisi ja osaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäjä. Inhoan, kun välillä ei tule palkkaa ollenkaan.
Tuotteesta puuttuu enari (=viivakoodi), soitan osastolle ja kysyn koodia koska ilman sitä en todellakaan pysty lyömään hintaa kassaan. Asiakas alkaa melkein joka kerta selittämään että se oli sen ja sen hintainen, etkö voi lyödä sitä sinne kassaan. Eikä mene jakeluun vaikka kuinka selitän etten pysty " lyömään" vaan tarvin sen koodin.
Toinen on se kun itse aina tervehdin asiakasta, niin hän vain kävelee ohitseni sanomatta yhtään mitään (kuin oisin ilmaa) pakkaamaan ostoksiaan. Mutta annapa olla jos olet tehnyt virheen niin jo löytyy ääntä niin paljon että koko kauppa kuulee mitä tapahtui. Käytöstapoja ihmiset kiitos!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainainen kiire, koskaan ei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Hirveä vastuu, ylihuolehtivat/vaativat omaiset, työntekijöiden riitojen ratkominen ja ennen kaikkea HUONO PALKKA.
olen vastaava sairaanhoitaja, esimiestehtävissä ja käteen jää tästä lystistä 1500Eur/kk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rahoitus pitää hankkia joka vuosi uudestaan - saa jännittää saako työntekijöiden palkat maksettua koko vuoden, ja toimitilan vuokran.
stressaavaa, ahdistavaa, epätoivoista hidasta oppimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaljavarkaat (jälleen tänään lähti satsi)
Jatkuva kiire, jatkuva resurssipula henklökunnasta ja huono palkka.
vihaan resurssien puutetta eli harvoina päivinä on niin rauhallista, että yön vosii tehdä niin hyvin kuin haluaa. Aina joutuu priorisoimaan ja jättämään jotain töitä tekemättä, kun meitä hoitajia on liian vähän osastolla
Yhteistyökyvyttömät ja -haluttomat vanhemmat. Ei se niin mene, että vaikka kotona ei olisi ongelmia, niin koulussa se on aina pösilön open vika (ei saa kuria, ei ymmärrä tarpeet jne. jne.).
eli olen siis ala-asteen opettaja
Vihaan vastaanottovirkailijaamme, jolla on tapa priorisoida päin persettä, vittuilla minulle jopa asiakkaiden kuullen ja tiuskia naurettavaakin naurettavimmista asioista. Muut ovat miehiä, ja me ainoastaan naisia - joten ei viitsisi ruveta kissatappeluun kahden ämmän kesken.
Vihaan myös sitä, että esimiehenä saan paljon perähuoneen juoruilua asioista, jotka voisi selvitä keskustelemalla ja sopimalla.
Vihaan esimiestäni, jonka psykologina joudun toimimaan, ja joka ei kuuntele minua. Nyt vasta kun tein älyttömän ison hienon duunin täysin itsenäisesti ja laskutin sievoisen summan rahaa, olen yht äkkiä taas olemassa hänelle.
Olenkin miettimässä uutta duunipaikkaa....
Jälkikasvu ei osta mammalle ruokaa, joten mamma syö ateriapalvelun aterian eikä muuta. Helkutin tarkka hierarkia - vanhojen työntekijöiden mielestä. Kulkeminen reppu täynnä lääkkeitä narkkialueella.
Mut mitä inhoan eniten, koska ne on niin henkisesti raskasta: asiakkaan laittaminen pakkohoitoon ja asiakkaan lähettäminen pois kotoa kun tietää ettei se enää takas tule koska ei pärjää.