Miksi iäkkäiden vanhempien lapset haluavat itse nuorina vanhemmiksi?
Mun tuttavapiirissä on paljon tällaisia ja olen pohtinut että voiko syy olla
a) se, että halutaan omien lasten ehtivän tutustua isovanhempiin
b) se, että ovat kokeneet iäkkäät vanhemmat negatiivisen juttuna ja eivät itse halua sellaisiksi.
Kunhan tässä tuumailen. Eikä tarvitse raivostua, itse voisin ajatella saavani lapsia vielä 40-v. :)
Kommentit (8)
Hmm, en mä ole kyllä halunnut. Enkä ole kyllä huomannut tällaista ilmiötä. Sen olen kyllä huomannut, että isosta perheestä olevat haluavat pienemmän perheen ja toisinpäin. Kaksoset haluavat lapsilleen ison ikäeron.
En ole huomannut. Olemme kai sitten poikkeus. Isoäitini olivat 30 ja 42 kun saivat esikoisensa, äitini 30 ja minä 36 ja vielä lapseton. Mieheni vanhemmat olivat 35 kun hänet saivat.
Minä synnyin ainoana lapsena, kun vanhempani olivat 30 ja 42. Eniten kärsin siitä, että olin ainoa lapsi, varsinkin kun olin kouluikään asti kotihoidossa.
Tiesin "aina" että haluan perustaa perheen nuorena. Sain esikoisen 19-vuotiaana, seuraavan pari vuotta myöhemmin ja nyt 31 vuotiaana odotan kolmatta.
Oli ihan pakko miettiä, miten on omassa lähipiirissä. Pieni otantani ei tue sinun pohdintaasi eli yksikään tuntemani "vanhojen vanhempien" lapsi ei ole perustanut perhettä nuorena (alle 25v). Sen sijaan teiniäitien lapset perustavat teininä oman perheen.
Enemmän koulutus ja lastensaanti-ikä kulkevat käsi kädessä eli pelkän peruskoulun varassa olevat saavat lapsia nuorempina kuin akaateemiset.
Mielipiteesi on tuulesta temmattu ja ajat sillä vain omaa asennettasi. Itse olen huomannut tuttapiiristäni, että jokainen tekee lapsensa itselleen sopivaan aikaan. Joi, olen itse saanut aika vanhana lapset, mutta annan heille paljon enemmän, kuin monet muut vanhemmat. Vertailen vaan siis ihan lasten kavereiden vanhempiin. Ei ole iästä kiinni se läsnäolo ja lasten asioista kiinnostuminen.
Lapsenlapsiasiaa arvelisin...