AAAH... olen hirveä ihminen;)

Ennen otti päähän suunattomasti käydä vierailulla erään tuttava perheen luona, kun siellä oli aina niin laittoman puhdasta ja siistiä. Melkeimpä steriiliä jos mahdollista. Lattiasta peilautui oma kuva ja joka milli oli puunattu viimeiseen asti. Vanhemmatkin olivat niin viimesen päälle laitettuja. ( Joo kateellinen olin tuolloin)

Tällä pariskunnalla oli ennen yksi lapsi, joka on sitten niin enkeli ja tottelevainen. Ei sekoita eikä sotke yhtään. On vaan hiljaaa paikallaan.



Heh! Mutta nyt. Perheeseen syntyi joku aika sitten toinen lapsi joka on kuin peilikuva esikoisesta. Käytiin kylässä heillä eilen ja se kämppä muistuttu jo ihan normaalin lapsi perheen kotia. Leluja oli siellä täällä, pölyä oli kirjahyllyllä, ikkunoissa ja lasipöydällä sormen jälkiä ja tahroja. Keittiön lattialla oli ruoan jättämiä jälkiä, ei tietenkään paljon mutta oli, Pyykkikori oli pullollaan vaatteita. Ja mikä parasta, perheen äidillä ei ollut titoakaan manikyyreistä eikä muoti kampauksista ja värjäyksistä.



Olen varmaan hirveä ihminen, mutta ekaa kertaa sieltä lähtiessä mulla ei ollut vitutus päällä. Huikkasin vaan mielessäni oven raosta kun lähettiin, että tervetula lapsi perheen todelliseen elämään.

;)