Kivaa! Yllätysvieraita tupsahti ovesta ja kämppä aivan sekaisin!

Ja kaikki on kiinni omasta suhtautumisesta.

Kerran olen maastoutunut lattian rajaan pois ikkunoiden näkökentästä, kun kämppä oli kuin pommin jäljiltä ja jotain hiton sukulaisremmiä pölöhti pihaan.

mutta en jaksa välittää. Tämä arki on sellaista survival-meininkiä muutenkin 2 v ja 6 kk kanssa. Ei sitä kaikkea tarvitse aina jaksaa.

Mitä väliä sillä on onko siistiä vai ei? Eiköhän ne tule sua katsomaan ennemmin kuin sitä miten siistiä teillä on.