MIksi kukaan vastustaa pelkosektioita?

Minun ensimmäinen lapseni meinasi kuolla kohtuun jostain käsittämättömästä syystä. Rutiinitarkastuksessa huomattiin, että vauva oli kuolemaisillaan kohtuun. Jos saamme toisen lapsen, en TODELLAKAAN aio odottaa kahta viikkoa yli lasketun ajan synnytyksen alkamista.

Meillä jokaisella itse asiassa on varmasti jokin juttu, jota emme voi toisen ajattelussa ymmärtää.



Mitä fiksumpi ihminen, sen paremmin pystyy ymmärtämään asioita myös aivan erilaisesta näkövinkkelistä. Itselläni on vielä ainakin paljon opittavaa :)

jotenkin epäselväksi miksi jotkut täällä palstalla tuomitsevat pelkosektoin? Kaikilla varmasti, jotka sen haluavat on pätevä syy.



ap

Tottakai minullakin ensisynnyttäjänä oli pelkoja synnytystä kohtaan, mutta silti halusin kokea alatiesynnytyksen ja niinpä kävikin, että synnyttäminen oli elämäni ihanin kokemus. Minun on siis hyvin vaikea asettua sellaisen naisen asemaan, joka todella pelkää synnyttämistä ja harkitsee jopa, ettei tee lapsia koskaan, koska pelkää synnytystä.



Mutta jos joku oikeasti tarvitsee pelkosektion, en sitä missään nimessä ole tuomitsemassa. Pelot eivät ole aina rationaalisia eikä kukaan muu niitä oikein voikaan ymmärtää. Pääasia on, että silloin tuetaan äitiä ja autetaan peloissa.. Tärkeämpäähän on äidin hyvinvointi kuin se, miten lapsi syntyy. Jokaisella naisella on kuitenkin oikeus äitiyteen =)

Vaikka sinun synnytyksesi oli ihana, niin toivottavasti ymmärrät, että monien on kaikkea muuta. Ja sekään, että ensimmäinen synnytyksesi oli ihana, ei takaa, että mahdolliset muut synnytyksesi ovat. Itsellänikin oli hyvin mennyt ensimmäinen synnytys, toinen olikin sitten kauhea ja lapsi sai vammoja synnytyksessä. Jos kolmatta ikinä uskallan yrittää, niin en suostu muuhun kuin sektioon. Tiesittekö muuten, että vaikka alatiesynnytys äidille onkin keskimäärin helpompi, niin lapselle se on sektiota isompi riski? Itse en pysty ikinä antamaan itselleni anteeksi, että lapseni sai vammoja synnytyksessä, kun ne kaikki olisi helposti pystytty sektiolla välttämään.

Vierailija:

Tottakai minullakin ensisynnyttäjänä oli pelkoja synnytystä kohtaan, mutta silti halusin kokea alatiesynnytyksen ja niinpä kävikin, että synnyttäminen oli elämäni ihanin kokemus. Minun on siis hyvin vaikea asettua sellaisen naisen asemaan, joka todella pelkää synnyttämistä ja harkitsee jopa, ettei tee lapsia koskaan, koska pelkää synnytystä.

Mutta jos joku oikeasti tarvitsee pelkosektion, en sitä missään nimessä ole tuomitsemassa. Pelot eivät ole aina rationaalisia eikä kukaan muu niitä oikein voikaan ymmärtää. Pääasia on, että silloin tuetaan äitiä ja autetaan peloissa.. Tärkeämpäähän on äidin hyvinvointi kuin se, miten lapsi syntyy. Jokaisella naisella on kuitenkin oikeus äitiyteen =)

Minun mielestäni pelkosektio on varmasti ihan paikallaan. Mutta mukavuussektioita en ymmärrä (mutta näitä tuskin oikeasti ainakaan täällä tehdään).

Mahtaako mukavuus-suonikohjuleikkauksia olla? Tai mukavuus-sydänleikkauksia?



Naisia vihataan tällä pallolla edelleen hirveästi ja naisen kärsimys on miehen (ja naisvihamielisten naisten) nautinto.



Mukavuusleikkauksia ei siis ole olemassakaan. Voi kysyä keneltä tahansa missä tahansa leikkauksessa olleelta. Leikkaus voi mennä erittäin hyvin ja ilman komplikaatioita, mutta mukavaa se ei ole koskaan.