Lapsi menossa kouluun syksyllä eikä

Surku olisi lasta jos ei mitään näistä osaisi ollenkaan. Mutta eri kouluissa on eri systeemit - jossain Helsingissä on kuulemma ihan tavallista eteivät lapset hiihdä tai luistele. Joten siellä ei varmaan haittaisi.

Harvemmin ekaluokkalaiset tekevät retkiä pyörillä.

Menimme ekaluokkalaisteni kanssa liikennepuistoon, jossa siis oli tarkoitus ajaa pyörällä ja opetella liikennesääntöjä. Yksi oppilaistani ei ollut ennen ajanut pyörällä. Kyllähän se muiden oppilaiden keskuudessa herätti kummeksuntaa. Hiihtäminen ei ainakaan Helsingin kouluissa ole kovin yleistä, valitettavasti, mutta kyllä luistelemaan mennään joka talvi, jos vain jäätä on, joten siinä mielessä se taito tarvitaaan. Toki ekaluokalla se on juuri sitä opettelua, mutta silti useimmat oppilaat ovat kuitenkin joskus ennen luistelleet. On meinaan aikamoinen urakka opellakin, jos on vaikkapa 25 ekaluokkalaista ja kukaan ei osaisi yhtään luistella

Meidän koulussa kutoset ovat kummeja ykkösille ja ennen liikuntatunnin alkua kutosen oppilaat kävivät solmimassa omien kummioppilaidensa luistimet. Sujui nopeasti ja vaivattomasti eikä puolet tunnista värvääntynyt luistinten jalkaan laittamiseen. Kouluavustaja oli myös opettajan käytettävissä liikuntatunneilla.



Omalleni olen kylä ajatellut opettaa nämä taidot enne kouluun menoa, niin on sitten mukava yhdessä luistella ja hiihtää toisten kanssa. Oma lapsemme sai jo viime talvena sukset ollessaan 1,5v ja hyvin se tepsutteli ne jalassa pihalla. Eiköhän se siitä lähde ;)

...siinä ei normaali motoriikkakaan auta, jos herkkyyskaudet menevät ohi. Taidot tahtovat jäädä vaillinaisiksi ja oppiminen on hankalaa. Otollisin vaihe on 3-5-vuotiaana. Silloin lapsi ei ole niin kriittinenkään. Ekaluokkalainen vertaa itseään jo toisiin ja pahimmassa tapauksessa kaikki muut osaavat kohtuullisesti ja moni hyvinkin tehdä kyseisiä asioita. Ei voi loputtomiin hymistellä, että kyllä vielä ehtii.

Meidän lapsi oli ajanut vähän pyörällä ennen kouluun menoa. Hänen ensimmäinen polkupyöränsä meni rikki aika äkkiä ja ei ollut varaa korjuuttaa sitä tai ostaa uutta. Koulussa ei polkupyörää tarvitse, joten sen taidon hän on opetellut muuten, vaikka omaa pyörää ei olekaan. Harmi, koska nyt ei voi ajella muuten vain huvin vuoksi.



Luistimet ovat suhteellisen halvat. Sitä hän oli harrastanut jo ennen kouluun menoa. Koulun jumppatunnit talvella sisältävät paljon luistelua, joten se oli ihan kiva, että tytöllä oli jo omat luistimet.



Hiihtoa tyttö kokeili vasta toisen luokan keväällä. Hän lainasi sukset ja meni kouluun sukset kainalossa. Ensimmäistä kertaa elämässään laittoi siellä sukset jalkaan. Koulussa ei neuvottu hiihtämistä ja niinpä hänellä oli valtavia ongelmia tapauksen johdosta, kun piti vain mennä eteenpäin, eikä kukaan neuvonut, miten sauvoja käytetään. Harmitti, että hän ei ollut aiemmin harrastanut hiihtämistä, koska ei ollut varaa suksiin ja kun olisi pitänyt hankkia ne sukset itsellekin, jotta olisi voinut mennä opettamaan. Mummi lopulta osti sukset ja sen jälkeen tyttö kävikin innoissaan kokeilemassa ja harjoittelemassa. Toisaalta nyt hän on tarpeeksi iso hiihtämään kavereiden kanssa, joten ei ole paineita hankkia suksia itselle.

Tässä tapauksessa lapsi on laiska liikkumaan. Usein vedättää itseään pulkalla eikä ole pitkä aika kun rattaat olivat vielä käytössä! Ei ole halunnut harrastaa mitään liikunnan tapaistakaan ja vanhemmat toimivat lapsen halun mukaan.

VAikeuksia tulee koulussa ja aivan varmasti on potentiaalinen koulukiusattu. Vaikka kiusaaminen on mielestäni täysin tuomittavaa, niin pyrin siihen, että omat lapseni olisivat about samalla tasolla taidoissaan kuin muut samanikäiset... Näin vältetään " turhaa kiusaamisita" ja pilkkaa.



Raha on huono peruste, sillä itse ostimme käytetyt sukset ja luistimet yhteensä 10 eurolla. Tiedän ihmisiä, jotka antaisivat näitä välineitä ilmaiseksikin, meilläkin on yksi ensipyörä, jonka saisi hakea pois! Kirpparit ovat urheiluvälineitä pullollaan. Meillä ei ole kummallakaan vanhemmista suksia tai luistimia, mutta 3 v on näitä taitoja jo harjoitellut.