Asiaa valokuvien ym. hävittämisestä !

Sit viime muutossa mulla pimahti kun niitä oli jo yks valtava laatikko ja muutama pienempi eikä ollut paikkaa johon olisin ykskaks laittanu, ni heitin ison laatikon roskiin. Jälkikäteen on harmittanu suunnattomasti! :-(



Eli ihmettelen kyllä jos joku tekee niin, ihmettelen siis itseänikin!

mies halusi hävittää exänsä kuvat, kun ei jäänyt kovin hyviä muistojakaan. hänen vanhempansa pitävät hääkuvia jossain säilössä, kirjahyllystä ottivat pois

Eli en ihmettele näitä kuvien hävittäjiä.

en oikein ymmärrä miksi sitä menneisyyttä kantaa mukanaan paikasta toiseen, katse on kuitenkin eteenpäin. Eipä ole tullut sitä laatikkoa kyllä edes avattua, muutosta toiseen on vain kulkenut mukana. Nyt elämä on siinä pisteessä että olen asettunut ja voisin sanoa menneisyydelle hyvästit.

Luulis että jotain jättää sentään muistoksi? On se outoa että aina haluaa aloittaa puhtaalta pöydältä ihankuin menneisyyttä ei oliskaan...

musta olis vähän outoa tässä ruveta tuijottelemaan exien kuvia. En välttämättä tykkäis, jos mieheni tekisi niin, joten oletettavasti tunne on molemminpuolinen.

Ei muistot tarvi kuvia. Tärkeimmät muistot on sydämessä.

Vierailija kirjoitti:

Ei muistot tarvi kuvia. Tärkeimmät muistot on sydämessä.

Eipäs kuin aivoissa, sydän on vain epämääräinen lihasmöykky.

Mä olen heittänyt suurimman osan valokuvista pois. En halua säilöä niitä, muistot ovat kyllä tallella.

Nykyaikana kun päivässä otetaan saman verran kuvia kun filmikamera-aikana vuodessa tai parissa on syytäkin poistella osa. Mitä järkeä hautoa kaikkia kuvia itsellään kun ei niitä tärkeitä kuvia sieltä kuvapaljoudesta enää löydä?

Jokaisen oma valinta mitä sieltä poistaa. Itse en ole eronnut niin en osaa asettua eronneen asemaan tuossa hääkuvakysymyksessä mutta eksän (siis "vain" poikaystäväeksä) kuvat olen poistellut kyllä, samoin niitä epäedullisia kuvia itsestäni. En tosin kaikkia, niitä joita koen merkityksettöminä.