Tunnistamaton hypoglykemia - onko yhteyttä oppimisvaikeuksiin
Olen miettinyt että onko nykyisten oppimishäiriöiden esim. dysfasia sekä ADHD tyyppisten ongelmien syynä se ettei vauvat ole saaneet tarvitsemaansa ravintoa kun pakotetaan nukkumaan läpi yön liian aikaisin.
Aivojen kehitykselle on erityisen tärkeää riittävä ravinnon saanti.
Edellä mainitsemani ongelmat johtuu aivojen kehityshäiriöistä.
Kommentit (2)
Hypoglykemian hoito
Hyperinsulinia tulee hoitaa aktiivisesti. Jos kyseessä on todennäköisesti ohimenevä hyperinsulinismi, ensisijaisena hoitova voi kokeilla tiheää ruokintaa, 1-2 tunnin välein. Ellei tämä riitä estämään hypoglykemiaa, on annettava glukoosiliuosta laskmoon riittävästi. Glukoosi-infuusio aloitetaan nopeudella 5 mg/kg/min. Veren glukoosi-pitoisuus mitataan tunnin kuluttua. Jos se on edelleen liian alhainen, lisätään asteettain glukoosin antonopeutta seuraten veren glukoosipitoisuutta 0.5-2 tunnin välein, oireisella potilaalla hyvin tiheästi.
Glykogeenivarat hupenevat muutamassa tunnissa jättäen glukoosihomeostaassin ja aivojen energiansaannin glukoneogeneesin varaan, samalla kun rasvahappojen ja ketoaineiden käyttö polttoaineena lisääntyy. Syönnin alkaminen lisää verenglukoosia, ja käynnistää suoliston hormonierityksen ja sen välityksellä suoliston ja haiman toiminnallisen kypsymisen.
Vastasyntyneisyyskaudesta n. 6 vuoden ikään terve lapsi tarvitsee ja muodostaa glukoosia 4-8 mg/kg/min, tämä nopeus vähenee sitten aikuisen 2mg/kg/min tasolle. Eron syynä on lapsen aivojen suhteellisesti suurempi koko. Keskimääräinen nuori lapsi kykenee täyttämään tämän glukoosintarpeensa glykogeenivarastonsa mobilisoimalla vain n. 12 tunnin ajan. Monien hentojen lasten lihas- ja rasvakudosmassa on suhteessa aineenvaihdunnan tarpeisiin niin niukka, että myöskin glukoneogeneesin kapasiteetti käy helposti riittämättömäksi.