Meillä on kaksi poikaa, kolmas tulossa...MIKSI kaikki sanovat ekaksi: jokohan se nyt olisi tyttö,

Laskettu aika itseasiassa viikon päästä. Tulokkaan sukupuolta en tiedä, mutta kyllä mekin tyttövihjailuja kuulemme. Enkä kiellä : mukavahan se olisi nähdä, millaisen tytön saisimme aikaiseksi. :) Mutta ei tosiaankaan ole välttämättömyys saada sitä tytärtä. Tuohan ne pojat meille sitten aikoinaan niitä tyttöjä taloon! Tämän neljännen jälkeen lapsilukumme taitaa olla täysi.

eikä ihmiset tunnu ymmärtävän, että lapsiluku on täynnä. " kai te vielä tyttöä yritätätte?" on kysymys. Ei todellakaan, minä haluan alkaa nukkumaan kunnon yöunia.



Kun miettii, mitkä asiat tekevät onnelliseksi, niin se sukupuoli on yhtä vähän merkityksellistä kuin se, minkämerkkisellä autolla ajaa. No, joillekin tuo auto on kovin tärkeä...

sitä ei oikein tiedä mitä sanoa raskaanaolevalle

ennnenkuin lapsenteon voi lopettaa.



No eiku ne sanoo jotain sanoakseen ja siksi kun on hauska arvailla.

Oliko se ihan tarkoitettu? No ei ku vahinko s...tana!!!!!

Tuntuu että jokainen olettaa, että se kolmas sitten olisi tyttö ja niin myös olettavat vanhempienki toivovan. Itselle sanottii kolmatta oottaessa, et jo olis tytön aika. Saatiin poika, ja ikiihana sellanen. Neljättä oottaessa sanoivatkin ihmiset sitten jo, että toivotaan että sekin olis poika niin olis sulla helppoa ku kaik on samaa sukupuolta. Neljäs olikin sitten tyttö.

Mutta ulkopuolisesten kommenttejen perusteella olen tullut siihen tulokseen että yhteiskunta arvostaa ja pitää parempina tyttölapsia.



Ja sekos mua suututtaa.. Usein tuntuu että niitä keillä on tyttöjä ja itse niitä tyttölapsia ihastellaan ja poikia arvostelaan ties miksikä villeiksi joka paikan rikkojiksi.



Sitten on vielä se ihmistyyppi jotka säälien sanoo mulle että voi sua raukkaa kun ei yhtään tyttöä siunaantunut, sitten kun olet vanha ja haluaisit tavata lapsiasi ja lastenlapsiasi niin ei voi mitään. Pojat kuitenkin ovat enemmän vaimojensa perheiden kanssa kuin teidän. Vaikka ainakin me olemme ihan yhtä tasapuolisesti molempien perheiden kanssa. Ja anoppini hoitaa lapsiamme enemmän kuin minun äitini.

että aiomme todellakin lopettaa lapsenteon tähän. Neljä lasta meidän perheessä on riittävä määrä. Siitäkin huolimatta ettei meillä ole yhtään tyttölasta :-). Eikä ainoataan poikaa ole laitettu alulle ajatuksella; tulisipa nyt tyttö...



Itse olen kaikille taivatelijoille ilmoittanut olevani pojantekijä joka ei varmaan osaisi edes tyttöjä hoitaa ;-)

Kas kun meillä on jo tyttö ja poika. Eli standardiperhe koossa jo. " Siis mitä, vielä yksi lapsi. Minkä ihmeen takia, kun teillä jo kumpikin on?"



*huoh*

Ja tätä en tarkoittanut sillä, etteikö pojat ole vallan aivan ihania, vaan sillä, että sitten meiltä romahtaa jo kämppä (meillä kun nää kaks tarzania ovat _hieman_ vallattomia..)

Ehkä parin vuoden kuluttua " uskaltaa" jo yrittää perheen lisäystä, kun nää kaks ekaa ovat jo koulussa =)

Aivan loukkaannuin jo niistä puheista kun odotin poikaa, et tulis nyt teille poika kun tyttö on. Ei siis tiedetty toisen sukupuolta. Mun mielestä nää on tosi typeriä juttuja. Meillä oli 3 vuotta yritetty tätä toista vauvaa, ei todellakaan väliä kumpiko olis tullut!



Yks kaveri on 4 pojan äiti. Neljättä odottaessa he kysyivät ultrassa kumpiko on ja kertoivat kaikille että neljäs poika on tulossa. Ei jaksanut enää kuunnella niitä " tulispa nyt tyttö" juttuja.

Just kaverilleni tänään taivastelin, kuinka joillekin se voi olla niin tärkeää, että meille nyt kolmas lapsi tulisi olemaan tyttö. töissä on kommentoitu ja suunnilleen pidetään peukkuja tytön puolesta, miestä on lohduteltu sanomalla, että vaikkei tyttöä tuu niin onhan sulla sitten kunnon jätkäjengi ja että pääsettepähän halvemmalla kun on jo kaikki pelit ja vehkeet ennestään.

täytyy kyllä myöntää, että mä haluSIN tyttöä. mutt nyt iski sellainen näytönhalu, perkele meidän lapsiluku ON täynnä tuli tyttö tai poika. Varmastti kuitenkin VÄHÄN petyn jos poika tulee, vaikka se on ihan 99% poika, aavistan sen.

Meillä on sama tilanne, en usko että muita nyt oikeasti kiinnostaa kumpi meille tulee, paitsi ehkä mummeja joiden näpit jo syyhyää mekko-ostoksille. Jostain syystä moni vain luulee, että ME haluaisimme vihdoin tytön, ja yrittää rohkaista että kyllä se tyttö varmasti on.



Me toivoisimme kuitenkin ihan pikkiriikkisen enemmän kolmatta poikaa :).

niin tietää jo kommentit!Mulle ihan sama ja aionkin sanoa että mä odotan vauvaa ja ihan sama kumpi tulee :)

Miehellä siis ennestään jo yksi tyttö, ja sitten yksi meidän yhteinen. Nyt olen taas raskaana, ja olen saanut alusta asti kuulla miehen suvulta että " toivottavasti on poika tällä kertaa" . Ja kun sukupuoli sitten varmistui pojaksi, niin miehen suku on jo soitellut ja onnitellut pojasta, hmm, vaikka vauva on vielä mahassa. Anoppi kommentoi, että onpa mukavaa kun " on oikeaa sukupuoltakin vielä" . Mitähän ne olisivat sanoneet jos vauva olisikin ollut tyttö?? Välillä toivon melkein heidän kiusakseen, että punktion tuloksena saatu vastaus olisikin väärä, kyllä sitten sukua nolottaisi.

Ihmisten suusta tulee kaikenlaisia sammakoita aika usein, muttei niitä pidä henkilökohtaisesti ottaa eikä suuttua. Antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mulle ihmiset sanoi esikoisen syntymän jälkeen, et tehkää nyt toinen perään. Vastasin aina et tuonko sen sit sulle hoitoon?

No mutta ihmiset nyt onkin typeriä ja harvoin ajattelevat, mitä toiselle sanovat.



Minulla itsellänihän ei ole yhtään lasta, tuskin tuleekaan, mutta en silti jaksa tajuta noita letkautuksia, mitä ihmiset suustaan päästävät. No, kyllähän mullekin sanottiin, että hankin koiran, koska mulla ei ole lasta. No mutta niin tietenkin, ei ole muita syitä!

Mutta ulkopuolisesten kommenttejen perusteella olen tullut siihen tulokseen että yhteiskunta arvostaa ja pitää parempina tyttölapsia.

Ja sekos mua suututtaa.. Usein tuntuu että niitä keillä on tyttöjä ja itse niitä tyttölapsia ihastellaan ja poikia arvostelaan ties miksikä villeiksi joka paikan rikkojiksi.

Sitten on vielä se ihmistyyppi jotka säälien sanoo mulle että voi sua raukkaa kun ei yhtään tyttöä siunaantunut, sitten kun olet vanha ja haluaisit tavata lapsiasi ja lastenlapsiasi niin ei voi mitään. Pojat kuitenkin ovat enemmän vaimojensa perheiden kanssa kuin teidän. Vaikka ainakin me olemme ihan yhtä tasapuolisesti molempien perheiden kanssa. Ja anoppini hoitaa lapsiamme enemmän kuin minun äitini.

Ja uskon että tulevaisuudessa näin on vielä enemmän, onhan nykyäänkin jo sukupuoliroolit lastenhoidon suhteen muuttuneet tosi paljon niistä ajoista kun itse olin lapsi.

ELi kun ennen perheen äiti hoiti lapset ja tukeutui siinä omaan äitiinsä, niin nykyään vanhemmat hoitaa lapsiaan tasapuolisemmin, ja ainakin meillä on appivanhemmat olleet vielä enemmän lastemme kanssa tekemisissä kuin omat vanhempani, vaikka välimatkat eivät kumpaankaan suuntaan ole suuret.

Enkä mä kylä nykyään muutenkaan tiedä yhtään tervejärkistä ihmistä, joka jotenkin estäisi puolison vanhempien mukanaolon perheen elämässä.

että sä teet täällä tuollaisen avauksen, kertoo että asia on sullekin jollain tasolla pelon aihe.



Ainakin alitajuisesti.

Ja neljättä ei sitten enää uskalleta edes yrittää.