Itsenäistyminen keskellä parisuhdettaaaaaah...
Argggh! Olen päättänyt (jo ties monennen kerran) etten enää roiku miehessäni saati kenessäkään muussakaan (kohta en enää edes AV-palstalla!). Tämä sattuu. Sisälle padotut vihantunteet suhteen alkuajoilta (ja ehkä jopa lapsuudesta saakka?) nousevat pintaan juuri nyt.
Mies ärsyttää, vituttaa, on maailman kamalin ihminen jne, tuntuu ettei kuuntele/välitä/arvosta tippaakaan ja vetää kalsarit kainaloon saakka juuri sillä hetkellä kun puhun jotain tärkeetä. Aikaisemmin sanoin vihaavani sitä, mutta kävin pyytämässä anteeksi. Nöyristelemättä - kerrankin.
Kommentit (3)
suhteemme alkoi muuten niin, että heti alusta asti aloin Miellyttämään häntä (seurausta lapsuudenkokemuksista)... ja nyt koitan taistella tätä vastaan. löydän tietenkin kaikki ahdistavat asiat, mitä koin SILLOIN MENNEISYYDESSÄ. Mies onkin yhtäkkiä paha ihminen joka on sullonut minut pulloon, ja nyt kun koitan ottaa vastuuta itsestäni... en tiedä miten olla TUON IHMISEN seurassa!
ap
kuin isäni käyttäytyi ankeimmillaan minua kohtaan, kun olin pieni! etäinen, ei katsekontaktia, ilmeetön olemus!
ap
Jokaisella kuuluu olla se omakin elämä, josta ei tartte tilittää kaikkea kenellekään,