" Vauvaa ei kannata totuttaa olemaan liikaa sylissä."

Olen saanut kovalla koulutuksella meille hyvin tunteensa näyttävän miehen loistavaksi isäksi :)

Niihin sisältyy nimittäin oletus, että jos lapsen opettaa jollekin tavalle, siitä ei pääse ikinä irti. Minusta tämä on aivan naurettavaa. Tulee mieleen, että ovatko nämä varoittelijat (olleet) omien lastensa kanssa aivan kädettömiä.

ei saanut totuttaa syliin, ei nukkumaan vieressä, ei liian tiheisiin syöttöväleihin, ei sitä, ei tätä...



Totutin kuitenkin vauvani ihan niihin tapoihin jotka meillä VAUVAN KOTONA on, eli meillä sylitellään, halitaa, sai nukkua vierellä ja tissiä imeä aina kun tahtoi.



Mummolla ja anopilla ei meiidän perheen tapoihin ole mitään vaikutusta, sanoin aina vaan että jaa-jaa... me olemme päättäneet kuitenkin tehdä näin. Ja jos jatkoi vielä sanoin hiukan napakammin että me kun nyt olemme päättäneet tehdä näin. Se siitä.



Koita sinäkin puolustaa omia näkemyksiäsi vauvan hoidosta ja anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos muiden höpinät. Neuvoja voi aina kuunnella mutta itse aina loppupeleissä päättää miten toimii ja parhaaksi näkee.

Ap, meillä on suvun vanhat tädit antaneet myös yhtä typeriä neuvoja. Itse en ole reagoinut niihin mitenkään, en kommentoi, enkä ole kuulevinanikaan.

nimittäin on olemassa oikeasti tutkimus, jonka mukaan, lapset, jotka ovat saaneet olla sylissä ja ovat saaneet tankata paljon vanhemman läheisyyttä loppupeleissä irtautuvat vanhemmista helpommin ja turvallisemmin mielin, koska he ovat varastoineet vanhemman läsnäolon keho- ja kokemusmuistiinsa ja pystyvät sen stressitilanteissa tarvittaessa palauttamaan mieleensä ja turvautumaan siihen. Siis paras palvelus mitä voit lapsellesi tehdä on pitää mahdollisimman paljon sylissä ja lähelläsi! Mutta jos haluat tehdä lapsestasi perinteisen turvattomasti kiinnittyneen, onnettoman suomalaisen, joka ajattelee ettei ole arvokas, niin noudata anoppisi neuvoa! Anopillekin voi mainita, että viisaat ovat näin tutkineet. Anoppi ilmeisesti ei ole saanut läheisyyttä itse - kuten ei moni muukaan suomalainen.

on liikaa missä tahansa asiassa. Yksi tuttava valitteli, että hänen oli tosi vaikeeta saada vauvaansa nukahtamaan omaan sänkyynsä, kun oli totuttanu vauvan nukahtamaan ainoastaan syliin.



Ecryth

kun siinä sylissä kannettuna

Ihan kuin vauva normaalisti viihtyisi paremmin lattialla, ja syliin täytyisi erikseen opettaa. Meillä ainakin vauvat ovat olleet alusta asti sylissä hyvin viihtyviä, enkä ole katsonut tarpeelliseksi opettaa heitä olemaan lattialla, kun kerran eivät ole viihtyneet. Vauva-aika on niin lyhyt, että kyllä edes silloin voi antaa lapsilleen läheisyyttä. Turha pelätä, että normaali 2-vuotias enää nyhjäisi sylissä koko ajan.

liikaan läheisyyteen!

Nykyiset tutkimukset, kuten yllä jo mainittiin, puoltavat mahdollisimman tiivistä kontaktia vauvaan alusta asti. Itse olen sylitellyt niin paljon kuin sielu sietää ja myös imettänyt pitkään, ja nyt kun tuo 2,5-vuotias malttaa harvoin enää syliin pysähtyä, niin täytyy todeta, että eipä kaduta yksikään sylittelyhetki eikä näytä lapsesta mitään helmoissa roikkuvaa mamoa tehneen.

Katsokaas kun se ei mene niin, että vauva ei viihdy muualla kuin sylissä, koska sitä on pidetty liikaa sylissä. Vaan on olemassa vauvoja, jotka eivät syntymästään asti viihdy muualla kuin sylissä, mikä ei ole kovinkaan tavatonta ihmislapsen biologiaa ajatellen. Ja vanhemmilla on sitten kaksi vaihtoehtoa, pitää sylissä tai opettaa vauvalle että maailma on karu paikka jossa on paree selvitä itsekseen lattialla tai sitterissä. Ei epäilystäkään, kumpi vaihtoehto teistä on se oikea.



Vastasyntyneen temperamenttia on viime aikoina tutkittu enemmänkin ja mm. tämä asia todettu.