Kuinka kauan mielestäsi juhannusvieraan sopii olla kylässä?

Odottaisin heidän osallistuvan ruuan valmisteluun, pöydän kattamiseen, jälkien raivaamiseen jne. Ja tietenkin olevan seurallinen ja tunnelman kohottaja tai ainakin ylläpitäjä.

Vierailija:

Oletetaan että pidät juhannusbileet, etkä tunne kaikkia vieraita kunnolla, osaa et ehkä ole koskaan nähnyt ennestään. Miten odotat heidän käyttäytyvän? Tarjoutuvan apuun ruoan laitossa/esillepanossa/siivoamisessa? Olevan seurallisia?

Käyttäydytään fiksusti. Juoda saa, mutta sikailla ei.

Pysytään poissa emännän keittiöstä. Hoidan siivoukset, esillelaiton, kokkailun ym. itse.

Ollaan seurallisia. Meillä ei mökötetä.

Juhannusvieraiden on hyvä alkaa valua paikalle hyvissä ajoin aattona ja poistuvan ehkäpä su-puoleenpäivään mennessä. Ehkä jopa juhannuspäivän aikana, riippuu kuinka paljon sitä porukkaa oikein on.



Jos osa on tuttuja, voin sopia tarjoilut heidän kanssaan. Vieraammat tulkoot kerran siivellä, ei sen niin väliä, fiksut huomaavat tarjota apuaan jossain.... Ja tutut meillä tajuavat osallistua siivoukseen ja muuhun ihan pyytämättäkin. Ei ole ongelma.

koska tykkään kokkailusta :) Jos vieraat tarjoavat apuaan - ok,jos eivät - ok sekin, en odota tai vaadi vierailta mitään .. Rentoa meininkiä ja kivoja keskusteluhetkiä :)

Mutta en oikein koskaan tiedä, miten käyttäytyä, jos aivan uppo-outona tulen siipeilijäksi juhliin. Sitten poden syyllisyyttä kuukausikaupalla, kun tunnen että olen käyttäytynyt ko piirien etiketin vastaisesti.

niin en halua ketään keittiöön hääräämään, koska neuvominen vie enemmän aikaa kuin tekeminen. Mutta sen toivon, että joku kantaa likaisia astioita takaisin keittiöön ja auttaa siistimisessä, tai lasten peräänkatsomisessa.



Milloin pitää poistua... no, pitää lukea tilannetta ja toisia ihmisiä, onko vielä hauskaa ja riittääkö juttua muilla kuin itsellä.

Vierailija:

Mutta en oikein koskaan tiedä, miten käyttäytyä, jos aivan uppo-outona tulen siipeilijäksi juhliin. Sitten poden syyllisyyttä kuukausikaupalla, kun tunnen että olen käyttäytynyt ko piirien etiketin vastaisesti.

Varsinkin silloin kun olen tuntemattomien seurassa, en tiedä heidän tapojaan enkä tiedä osaanko olla protokollan mukaisesti. (Yleensä en. Sitten jälkeenpäin kuulen, että olin se omituinen. Sitten tunnen taas syyllisyyttä siitä, etten osaa olla normaali.)



ap

Yrittää tehdä mahdollisimman paljon valmisteluja ja ottaa vaikka viinilasillisen ennen vieraita ;) Mutta toki luonteet on niin erilaisia mutta millä lailla käyttäydyt omituisesti - erikoisesti?

ja sitten kun viimein avaan suuni, töksäytän jotain ihan imbesilliä, joka saa aikaan vaivautuneen hiljaisuuden. Ja olen niin paineessa, etten keksi edes mitään rentoa tilanteen laukaisijaa.



Ja joo, siis mulla on hyviäkin kavereita ja porukoita, joissa viihdyn, mutta paljon on niitä joista en vain tajua MITÄÄN.

Vierailija:

Jos vieraat tarjoavat apuaan - ok,jos eivät - ok sekin, en odota tai vaadi vierailta mitään .. Rentoa meininkiä ja kivoja keskusteluhetkiä :)

Jos sanon, että en tarvitse apua, niin se tosiaan tarkoittaa sitä. Useamman kuin kerran ollaan käyty tämän tyyppisiä keskusteluja:

Vieras: Voinko auttaa jotenkin?

Minä: Ei kiitos. Hoidan tämän mieluummin itse. Istu ja rentoudu.

Vieras: Mutta voin vaikka tiskata.

Minä: Ei kiitos, kyllä minä hoidan.

Vieras: Täytyy mun nyt jotain tehdä.

Minä: Ei tarvitse muuta kuin istua ja rauhoittua.

Vieras: Mutta...

Minä (siinä vaiheessa hermoromahduksen partaalla): Ei mitään muttia! Tämä on minun aluettani ja hoidan hommat mieluiten itse!

Niin onhan sitä ihmisiä kenen kans on vapautuneempaa kun toisten.

Ehkä pitäs ne tilanteet yrittää luoda sellasiks ettei olis vaan sitä sohvalla istumista jutteluineen vaan kenties jotain " oheistoimintaa"

On tylsää vain istua ja ihmetellä, katsella kattoa ja pyöritellä peukaloita.

Morre:

Vierailija:

Jos vieraat tarjoavat apuaan - ok,jos eivät - ok sekin, en odota tai vaadi vierailta mitään .. Rentoa meininkiä ja kivoja keskusteluhetkiä :)

Jos sanon, että en tarvitse apua, niin se tosiaan tarkoittaa sitä. Useamman kuin kerran ollaan käyty tämän tyyppisiä keskusteluja:

Vieras: Voinko auttaa jotenkin?

Minä: Ei kiitos. Hoidan tämän mieluummin itse. Istu ja rentoudu.

Vieras: Mutta voin vaikka tiskata.

Minä: Ei kiitos, kyllä minä hoidan.

Vieras: Täytyy mun nyt jotain tehdä.

Minä: Ei tarvitse muuta kuin istua ja rauhoittua.

Vieras: Mutta...

Minä (siinä vaiheessa hermoromahduksen partaalla): Ei mitään muttia! Tämä on minun aluettani ja hoidan hommat mieluiten itse!

Nyt ne tuli torstai-iltana ja lähti sunnuntaina. Auttavat ihan luontevasti kaikessa ruuanlaitossa ja siivouksessa. Jos näkee paljon muruja lattialla, niin ottavat harjan käteen ym. Ruuat suunnitellaan yhdessä mitä syödään ja yhdessä käydään kaupassa. Näin se on helpompaa kun esim. tänä juhannuksena meitä oli yhteensä 9 joista 5 oli lapsia. Ei tartte arvuutella mitä kukakin voisi syödä tai mistä tykkää. Mehut kahvit ym. tarjoan tottakai, ei niitä tarvitse erikseen kenenkään ostella, vaikka yleensä kahvia kuitenkin tuovat mukanaan.