Mitä tehdä? ahdistus syö sisältä päin. mies22v
Parisuhde kariutui, esikoinen tulossa ja tuntuu kuin olisi menettänyt koko elämän.
Rakkaus ja tahto aivan uskomattoman suurta ja uskomatonta. En pysty enkä enään kestä olla ilman "heitä".
Asiat menevät henkisesti itselläni vain heikompaan suuntaan. Suru on liian suurta enkä halua näyttää sitä edes ystävilleni.
Kenen sanaan uskallan luottaa, kenen neuvoja pitäisi kuunnella ja sisäistää. Ystävät antavat täysin vääriä neuvoja (omasta mielestäni), vanhemmat taas ajattelevat vain minun parasta. Itse ajattelen vain entisen kumppanini parasta, toivossa että meillä olisi vielä mahd. Tosin sekin on roskakoriin usein heitetty mutta mieli ei anna periksi.
Mitä siis tehdä? Kun en halua päästää irti niin en myöskään pääse eroon tuskasta?
Kommentit (3)
raskaushormonit vaan pistävät toiset naiset tekemään "ääritekoja". Jos ei siis taustalla ole väkivaltaa, pettämistä, nöyryyttämistä tms. anteeksiantamatonta tekoa.
Kuinka siis on? Mieti eronne syitä. Ero on myös peiliinkatsomisen paikka. Kun oma osuutesi alkaa valjeta, ala työstää sitä. Ihan aktiivisesti ja vaikka kunnan/kaupungin mielenterveyshoitajan pakeilla. Asiat pitää käsitellä, muuten niistä aiheutuu ylitsepääsemätön suo. Olkoon eronne syyt MITÄ tahansa, kissa pitää nostaa pöydälle.
Kunnalta saa ihan hyvin apua, kun vaan pyytää. Mielenterveyshoitajille pääsee suht helposti, kun myöntää että tarvitsee apua. Asian ääneen sanominen on ensimmäinen askel! Kukaan ei tiedä mikä SINUN kannaltasi tulee olemaan parasta, mutta asiantuntijoiden kanssa voit elämäsi linjauksia käsitellä. Yksikseen se on rankkaa.
Kuulostaa lattealle, mutta elämä jatkuu - kuitenkin. Joskus elämä potkii, mutta se kuuluu asiaan.
Suhde lapseen ei katkea, vaikket synnytyksen aikaan olisikaan yhdessä äidin kanssa. Ilmaise selvästi, että haluat luoda isä-lapsi-suhteen, ja haluat osallistua lapsen elämään kaikin mahdollisin tavoin. Se on parasta mitä voit tehdä, jos suhde äitiin ei enää korjaannu. Isyyttä sinulta ei kukaan vie, muista se. Jos et ole väkivaltainen tai muuten vaarallinen, saat tapaamisoikeuden lapseen viranomaisten avulla.
terveisin eronnut kahden pienen lapsen äiti
Elämä vie ja siinä on mentävä mukana. Toisen ihmisen mieltä ei voi muuttaa. Siinä vain itse pitää mukautua.
Et pääse irti tuskasta, ennenkuin hyväksyt asian.