Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

helposta vauvasta tulikin vaativa taapero - kohtalotovereita?

Vierailija
08.12.2008 |

Eipä olisi vauva-aikana uskonut, kuinka vaativa taaperosta vielä tuleekaan. Ei turhia itkeskellyt, mutta nyt itkua ja huutoa riittää asiasta kuin asiasta ja kaikki on vähän vaikeaa. Oma tahto on kova.. Murrosikää odotellessa... ;) Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki taaperot ovat haastavia siinä vaiheessa kun omaa tahtoa alkaa tulla, mutta kyvyt sen ilmaisemiseen ovat vielä hyvinkin vaillinaiset. Oma tahto on vaan tervettä ja kyllä sinuakin suututtaisi, jos jotain kovasti haluaisit eikä kukaan ymmärtäisi mitä haluat. Tosin taaperolla se pettymysten sitokykykin on vielä treenin alla, joten reaktio voi olla hyvin raju aikuisen perspektiivistä.

Vierailija
2/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi oli vauvana niiiiiin helppo, mutta saman tien kun täytti vuoden alkoi hankaluudet. Tottakai alkaa uhmaakin olla ilmassa ja ymmärrän, että kaikilla sitä on enemmän ja vähemmän, mutta mitä on tullut seurattua kerhoissa ja muskareissa niin kyllä tuo meidän tapaus vaativammasta päästä on, mitä muihin vertaa. Ja kyllä murrosikä pelottaa jo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihana helppo vauva - kiitos viis lisää; nyt on ikää vähän päälle pari vuotta ja ainoaksi jää jos tää tällaista on ;)



Käämit palaa tosiaan parissa sekunnissa jos asiat ei mene niin kuin herra haluaa ja sitä halutaan kaikenlaista koko ajan! Jaksaa huutaa ja raivota, heittelee tavaroita ja itseään lattialle yms. Ehkä _vähän_ on nyt helpottamassa eli on lakannut heittäytymästä lattialle...



Joskus olen kuullut sanottavan että jos on paha uhmaikä, niin murosikä oisi helpompi - tähän tarraudun nyt kun otsasuonet pullistelee yhdellä sun toisella ;)

Vierailija
4/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli kitinä alkaa heti aamusta ja aamupalasta lähtien. haluaa sitä ja tätä, ja kun saa, ei kuitenkaan syö. Kun suuttuu, heittelee tavaroita ja huutaa. pukemisen täytyisi tapahtua aina taaperon haluamalla hetkellä tai muuten on yhtä tuskaa ja kiemurtelua ja huutoa... Ei suostu rattaisiin vaan aina pitäisi saada kävellä . Ei pysy hetkeäkään sylissä, ellei satu olemaan supermielenkiintoinen kirja edessä tms. Eli tässä nyt muutamia esimerkkejä, meidän arjen kompastuskivistä . Onneksi iloisiakin hetkiä on ja nukkuu yönsä hyvin, muuten olisi kyllä aika raskasta.



ja mitä minäkin olen muita lapsia seurannut, niin kyllä meidän tapaus aika vaativa niihin verrattuna on. Jotkut lapset vaikuttaa olevan ihan unessa tai "kohmeessa" kun olla möllöttävät vaan hiljaisina ja ihmettelevät maailman menoa rauhallisina :D

Vierailija
5/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi tyttö kahden pojan joukossa, ja kyllä oli tyttö ekan vuotensa niin helppo, verrattuna poikiin (pojat olivat siis molemmat vaativia ekan vuotensa). No, vuoden iän jälkeen pojat alkoivat olla helpompia, mutta kun tyttö täytti vuoden, alkoi "itsepäisyys", jolle ei loppua näy - tyttö nyt 4v, ja aiheuttaa kapuloita rattaisiin monesti päivässä.

Vierailija
6/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuopus oli vauvana tosi rasittavan takertuva ja huomionkipeä. Ja huuto alkoi sekunnissa, jos joutui laittamaan vaikka lattialle jostain syystä (esikoisen pyllynpyyhkiminen esimerkiksi). Ja narisi ja kitisi, jos ei viihdytetty jne jne.



Nyt sama kaveri on 15 kk ja juoksee, leikkii ja nauttii menosta. On jopa hyvin velmuilevainen ja naureskeleva. Sisua on edelleen ja itsepäinen on kuin muuli, kun jotain haluaa. Mutta huomattavasti on helpottanut viimeisen puolen vuoden aikana! Saattaahan se uhomaiässä taas kipinöidä, mutta aika aikaansa kutakin.



Esikoinen vaan oli niin tasainen, että meinasi alkuun olla hanskat vähän hukassa tämän tulisemman kaverin kanssa. Mutta toisaalta poika on tunteikkaampi myös hyvässä, eli nauraa ja rakastaa enemmän tai ainakin näkyvämmin kuin isoveli. Ihania molemmat, enimmäkseen....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuin nyt, vaikka toki perustemperamentti on aika vakaa. Meillä lapsi oli vauvana ja taaperona haastavampi kuin monet muut, mutta nyt leikki-iässä taas "suhteellisen" helppo tapaus. Kaikki se työ mitä lapsen omien tunteiden käsittelemistaitojen kehittämiseksi teimme yhdessä taaperoaikana, kantaa nyt hedelmää.



Teillä vauva-aika sujui helposti, joten eiköhän tuo ole ohimenevää. Usein juuri tuossa iässä lapset ovat perustyytymättömiä, kun taidot eivät yllä siihen mihin olisi haluja. Yritä pitää kiinni omasta jaksamisestasi - ota omaa aikaa jos saat ja ulkoile yms. niin arki sujuu helpommin tämän vähän raskaamman vaiheen yli.

Vierailija
8/8 |
08.12.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

en voisi kyllä paremmin kirjoittaa. Tältä juuri tuntuu:



"ja mitä minäkin olen muita lapsia seurannut, niin kyllä meidän tapaus aika vaativa niihin verrattuna on. Jotkut lapset vaikuttaa olevan ihan unessa tai "kohmeessa" kun olla möllöttävät vaan hiljaisina ja ihmettelevät maailman menoa rauhallisina :D"