Voisinkohan antaa 2 nuorinta lastani adoptioon?

Ällöttää sun kaltaisesi ihmiset!

Ja voithan parin vuoden kuluttua tehdä vielä vauvan, jos sit vaikka jaksaisitkin. Ja jos et, niin voithan senkin antaa pois

Kolme teiniä ovat ok, mutta en jaksa noita vauvaa ja 3-vuotiasta. Kumpikin on vahinko. En halua enää olla pienten äiti!

Mutta jos tosissasi olet, niin anna adoptioon. Saavat rakastavan perheen. Sellaisen, jota sinä tuskin pystyt heille antamaan.

Voihan heidän mielialansa vaihdella, kuten nyt vaikkapa ap:nkin. Yhtenä päivänä yhtä, toisena toista.

Jos sinulla on oikeasti vaikeuksia kestää heitä, on olemassa muitakin tapoja saada jaksamisongelmaan helpotusta.

Ota yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään ja kerro ongelmistasi. Snulla voi olla mahdollisuus sijaisperheeseen, jossa lapsesi voisivat viettää välillä aikaa, jotta saat levätä tai sitten perhetyöntekjään, joka voisi auttaa lasten kanssa ja olisi mukana keksimässä arjesta selviytymisen keinoja.



Jos edelleen olet adoption kannalla, niin Suomessa on paljon perheitä jonossa, jotka haluaisivat suomalaisen adoptiolapsen. Siinäkin tapauksessa ota yhteys sosiaalityöntekijään, niin asia voidaan laittaa vireille.

ehkäpä otankin sitten eron ja jätän nuo nuoremmat hänelle. Isommat varmaan tulevat mieluummin minun luokseni, koska eivät pidä määräilevästä isästään. Mutta noita pieniä hän lellii, niin että lelliköön sitten keskenään.



ap

Voihan heidän mielialansa vaihdella, kuten nyt vaikkapa ap:nkin. Yhtenä päivänä yhtä, toisena toista.

Mut ap, kohta se kesä taas tulee, eikä tarvii vaatesotaa käydä, kun saavat rimputella ulkona paljain jaloin. Syövät mansikoita ja onnellisina kiepsahtavat kaulaasi ja moiskauttavat suukon poskellesi. "MOISKIS!"

kun pienempiä lellii...

Olen hieman huolissani sinusta :(



Oletko uupunut ja masentunut? Hieman kuullostaa siltä. Hae apua terveyskeskuksesta, neuvolasta tai mielenterveystoimistosta.



Elämässä asioilla on tapana järjestyä, mutta nyt taidat tarvita ulkopuolisen apua.

mutta ovatkin vaikka narsisteja. Siis ne adoptioperheet.

Tosiasia on kuitenkin, että biologiseksi vanhemmaksi kelpaa kuka tahansa kuka vaan sattuu raskautumaan, mutta adoptiovanhemmat käyvät aikamoiset seulat läpi ja ovat -keskikmäärin - enemmän motivoituneita lapsen kasvattamiseen,









i]mutta ovatkin vaikka narsisteja. Siis ne adoptioperheet.

[/quote]

ehkäpä otankin sitten eron ja jätän nuo nuoremmat hänelle. Isommat varmaan tulevat mieluummin minun luokseni, koska eivät pidä määräilevästä isästään. Mutta noita pieniä hän lellii, niin että lelliköön sitten keskenään.

ap

entäpä jos äidit vaan oikeasti ovat VÄSYNEITÄ PENTUIHINSA!

Ja sitä ei sitten pitäis sanoa edes anonyymisti tällaisella palstalla? Pitäis ilmeisesti sun mielestäsi ottaa kirves käteen niin kuin ne jotkut muutkin epätoivoiset äidit.



ap

Ota yhteyttä neuvolaan jo tänään. todennäköisesti tilanne vain pahenee jouluna :( voimia sinne. avun pyytäminen ei ole typerää, vaan viisasta.

jos olet todella noin väsynyt lapsiisi, kannattaisi sinun kertoa siitä heti lasten isälle. Mikäli hän ei välitä niin vie vaikka lapsesi johonkin lähilastenkotiin. Parempi todella myöntää jaksamattomuus kuin tehdä syyttömille lapsille jotakin pahaa jota sitten kadut lopun ikääsi.



Itse aikoinani väsyin todella kun tyttäreni huusi yöt ja päivät nukkui vain 2 h vrk. Elämänsä ensinmäiset 8 kk. Kävin omalla terveysasemalla, josta saimme lähetteen sairaalaan unikouluun. Pääsimme 3 vrk kuluttua. Tyttömme oli osastolla yli viikon, huudolle löytyi SAIRAUS!!!! Että olin helpottunut kun tiesin mistä huuto johtui. Hain apua ja sain apua, näin pääsimme kriisin yli ja vahvistuimme entisestään perheenä.