Ehditkö lukea kirjoja?

Lapset 5 kk ja 2,5v.



Joskus viikonloppuisin päivällä, kun saa ihan sitä "omaa aikaa".

Olen yhden vajaa kolme vee lapsen äiti. Molemmat vanhemmat olemme työssä, mies kahdessa ja hoidamme lapsen kotona, joten ei hirveesti aikaa kyllä jää.

iltaisin..lastenohjelmien aikaan.. olen kirjanarkkari.

lapset 3 ja 5

Ennen lapsia olin himolukija; Luin monta kirjaa viikossa. Odotan jo aikaa, kun ehdin taas lukemaan.

(edes jossain välissä, puurokattilaa hämmentäessä, autossa (ei ajaessa...), imettäessä, junassa, illalla sängyssä... ).Nyt kun opiskelen, välillä luen rinnan romaania ja tenttikirjaa. Nuorin viidestä on jo 6v., joten välillä luetaan koko jengi.

Tunnistamisenkin uhalla tunnustan, että minulla on 7 ihanaa lasta, joista vanhin on vasta 10 - ja lapset eivät ole koskaan minun lukemisharrastustani estäneet.



Lukeminen on minulle todellinen harrastus, oikeastaan ainoa jo vuosiakausien ajan pysynyt. Se on niin tärkeä, että sille minulta löytyy aina aikaa. Olenkin sanonut, että jos joku asia on itselleen tärkeä, sille löytyy aina jostain aikaa :)



Joku löytää aina aikaa netissä surffailuun, vauva -palstalla oleiluun, salilla käymiseen - minä taas lukemiseen.



Päivällä tietenkin lukeminen jää vähiin, luen oikeastaan vain vauvaa imettäessäni (ellen lue lapsille). Mutta illat lasten mentyä nukkumaan - ah, ihanat pitkät illat, minä luen :)



Tietenkin määrät on kovasti erilaisia nyt kuin silloin, kun ei noita lapsia ollut, silloin meni kirja päivässä. Nyt menee ehkä pari - kolme kirjaa viikossa.

Tai pikemminkin ei jaksanut. Väsytti koko ajan, eivätkä aivot toimineet. Sen jälkeen kun palasin töihin ( lapsi 11 kk), olen ehtinyt lukemaankin. Ensin illalla sängyssä ennen nukkumista ja nykyään (lapsi noin 3 v) jo ihan sivussa, kun lapsi leikkii. Minulla on pitkkin asuntoa keskeneräisiä kirjoja, joista voin poimia lähimpänä olevan sujuvasti :-)



Lapsen kanssa käydään kerran viikossa kirjastossa - äiti palauttaa muutaman kirjan (ja lainaa ehkä tuplaten enemmän...), tytär lainaa saman verran kuin palautetaan.

univelkaisena tuntui olevan ihan mahdotonta innostua kirjoista. Nykyään toimii taas, luen 0,5-1h ennen nukkumaan menoa. Mitään kovin vaikeaa en edelleenkään jaksa lukea (esim jotain venäläisen kirjallisuuden klassikoita...) mutta semoinen perusdekkari toimii aina. Luetaan niitä fiksumpia taas sitten joku toinen kerta.



Yksi loistava kirjan"luku"tapa on äänikirjat: niistä saa kirjastosta ja siirrän ne mp3-soittimelle.

mutta nykyään lukemiseen on aikaa yleensä vain työmatkoilla jotka kylläkin kestävät 40 minuuttia suuntaansa joten edelleen aika monta kirjaa kuussa tulee luettua

Nuorin lapsista 2,5v, nyt jo pystyn lukemaan iltaisin sängyssä. Onneksi. Pitkään oli vaihe, jossa kaksi pientä nukkui meidän vanhempien kanssa samassa huoneessa, pienin meidän sängyssä. Silloin ei voinut lukea sängyssä, koska lapset olisivat häiriintyneet valosta. Nykyyän voin ja nautin siitä. Joskus se on vain 5 minuuttia ja uni vie voiton, josksu valvon ihan älyttömän myöhään hyvän kirjan kanssa (ja kiroan sitä aamulla kellon soidessa).

Muuhun aikaan päivästä ei oikein saa keskityttyä kirjaan, jotakin lehtiä ehtii selailla lasten touhutessa omiaan.