Uusi elämä?

Kuolisit ikävään jo viikossa.

Voisin antaa perheeni pois. Olla taas sinkku, huoleton ja vapaa.

mutta pian sinä ilmoittaisit exälle että "lapset asuu sitten huomisesta lähtien meillä".

tuttu tunne.

välillä haluisin vaan olla, mennä ja tulla.. kun saisin jostain aikakoneen, matkustaisin sillä viikonlopuksi jonnekkin ja tulisin takasii kotiin ja kaikki ois ennallaan..

Mutta kun ei voi, niin on tyytyminen tähän ja yritettävä tehdä tästä jotain

Kuuntelen ismo alangon "pidänkö kiinni".. Mutta tällä kokoonpanolla jatkettava